Hyppää sisältöön

Ihmisoikeusjuristi teki valituksen Suomesta YK:n komitealle – Suomi ei suojele naisia riittävän hyvin väkivallalta

Ihmisoikeusjuristi Merja Pentikäinen teki kahden muun juristin kanssa Suomesta valituksen YK:n komitealle. Heidän mukaansa Suomi ei täytä velvollisuuttaan suojella naisia väkivallalta.

”Eurooppalaiset valtiot eivät ole olleet naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä edelläkävijöitä. Euroopan neuvosto hyväksyi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä koskevan niin kutsutun Istanbulin sopimuksen vasta vuonna 2011. Suomi ratifioi tuon sopimuksen vuonna 2015.”

Ihmisoikeusliiton toimistolla vieraileva ihmisoikeusjuristi Merja Pentikäinen on tehnyt ihmisoikeustyötä pitkään, erityisesti tutkijana. Hän kertoo kiinnostuneensa ihmisoikeuksista jo 90-luvulla, kun niistä ei vielä edes kummemmin julkisuudessa puhuttu.

Tänä vuonna Pentikäinen on kahden muun juristin kanssa noussut otsikoihin naisten ihmisoikeuksia käsittelevästä valituksesta. YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa valvovalle CEDAW-komitealle jätetyn valituksen mukaan Suomi ei täytä velvollisuuttaan suojella naisia väkivallalta. Tämä on osoittautunut varsin vaikeaksi teemaksi kansallisessa keskustelussa, kertoo Pentikäinen.

”Naisiin kohdistuva väkivalta nousi yleisempään keskusteluun Suomessa vasta 2000-luvulla. Suomihan näyttäytyy ja haluaa näyttäytyä naisten oikeuksien edelläkävijänä. Kenties sen vuoksi meillä on pitkään ajateltu, ettei naisiin kohdistuva väkivalta voi olla meillä ongelma!”

Perhesurma ja viranomaistoiminta sai juristit tekemään valituksen

Pentikäisen ja hänen kollegoidensa viime joulukuussa jättämä valitus liittyy vuonna 2011 tapahtuneeseen perhesurmaan. Vantaalainen mies surmasi vaimonsa ja kaksi tytärtään. Erityisen traagisen tapauksesta teki se, että viranomaisilla oli ollut pitkän aikaa tietoa perheessä tapahtuvasta väkivallasta. Murhien hetkellä sosiaalityöntekijät olivat lukitun asunnon oven ulkopuolella. Tapauksessa nousevat esiin Suomen lukuisat ongelmat naisiin kohdistuvan väkivallan alueella.

Merja Pentikäinen oli puhumassa Ihmisoikeusliiton toimistolla 19.4. kunniaan liittyvän väkivallan verkoston tapaamisessa. Hänen puheensa käsitteli valtion velvollisuutta suojella naisia väkivallalta.

”Suomi on lukuisin kansainvälisin sopimuksin sitoutunut kunnioittamaan, suojelemaan ja toteuttamaan ihmisoikeuksia. Tähän kuuluu myös naisten oikeus elämään ja tasa-arvoon sekä suoja väkivaltaa vastaan.”

Pentikäisen esityksen jälkeiseessä keskustelussa tuotiin esiin, että niin kutsutun kunniaan liittyvän väkivallan uhrit ovat erityisessä vaarassa jäädä avun ulkopuolelle, koska ilmiötä ei tunnisteta riittävän hyvin. Ihmisoikeusliiton tekemän selvityksen mukaan myöskään suojeluun ei ole vakiintuneita toimintatapoja eivätkä uhrit useinkaan ilmoita kokemastaan väkivallasta viranomaisille.

Suomen oikeusjärjestelmä ei tunnista väkivaltatilanteita, joissa naiset uhriutuvat

Pentikäinen korostaa, että Suomen velvollisuus on pitää huolta siitä, etteivät mitkään toimijat uhkaa Suomen alueella muiden ihmisoikeuksia. Nyt naisiin kohdistuva, parisuhteessa tapahtuva väkivalta on jäänyt sivuun.

”Naisiin kohdistuva väkivalta on vakavin ihmisoikeusongelma Suomessa.”

Usein tähän vastataan argumentoimalla, että miehet kohtaavat enemmän väkivaltaa, kertoo Pentikäinen. Tilastot toki osoittavat, että miehet sekä tekevät että kohtaavat enemmän väkivaltaa, hän sanoo.

”Mutta samalla tämä argumentti on harhaanjohtava, ehkä tarkoituksellakin. Kysymys on siitä, keitä oikeusjärjestelmämme lopulta suojaa. Entä ketkä se jättää marginaaliin? Keitä suojataan paremmin, kuin muita?”

Ongelma on, ettei oikeusjärjestelmämme tunnista ja hoida tasa-arvoisesti tilanteita, joissa naiset joutuvat uhreiksi, jatkaa Pentikäinen.

”Julkisella paikalla tapahtuva väkivalta, joissa miehet joutuvat usein uhreiksi, tunnistetaan paremmin. Mutta kodin piirissä tapahtuvaa väkivaltaa ei tunnisteta eikä siltä suojata yhtä hyvin. Ihmiset, jotka yleensä tämän vuoksi kuolevat, ovat naisia.”

Parisuhdeväkivaltaa kokevat naiset jääneet katveeseen

”On ymmärrettävä, että usein parisuhteessa tapahtuvan väkivallan uhrin ainoa keino päästä pois väkivaltaisesta tilanteesta on saada suojaa viranomaisilta. Uhrien auttamiseksi ja väkivaltaan puuttumiseksi on välttämätöntä ymmärtää väkivallan sukupuolistuminen. Miehet ja naiset ja myös lapset uhriutuvat eri tavoin.”

Noin 20 naista kuolee ja valtava määrä naisia kärsii erilaisista vammoista vuosittain parisuhdeväkivallan seurauksena, kertoo Pentikäinen.

”Parisuhdeväkivaltaa kokevat naiset ovat jääneet katveeseen. Meidän pitää voida tehdä tälle jotain ja tunnistaa nämä tilanteet paremmin.”

”Lisäksi huomion kiinnittäminen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tuo näkyväksi yksityisellä elämänalueella tapahtuvaa väkivaltaa laajemminkin. Siten työ naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan on samalla työtä miesten ja lasten kohtaamaa väkivaltaa vastaan.”

Kuva ja teksti: Susanna Kosonen

Tue ihmisoikeustyötä Suomessa – liity Ihmisoikeusliiton jäseneksi!

Ihmisoikeuksien puolustajia tarvitaan nyt!

Liity tukijaksi

Jaa tämä artikkeli somessa

Tue ihmisoikeustyötä

Lahjoita

Vaikuta ihmisoikeuksien puolesta ja tue työtämme. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

Tee lahjoitus