Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien mielipideosastolla 2.4.2024.
Viime vuonna oikeusministeriö selvitti henkisen väkivallan rangaistavuutta Suomessa. Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen yleissopimus edellyttää valtioita kriminalisoimaan pakottamisen, joka uhkaa vakavasti uhrin toimintakykyä ja mielenterveyttä.
Selvityksestä käy ilmi, että henkinen väkivalta johtaa äärimmäisen harvoin rangaistukseen. Mikään rikostunnusmerkistö ei kata sellaisenaan äärimmäistä henkistä väkivaltaa, joka voi ilmetä uhrin toimintavapauden moninaisena rajoittamisena. Tämäntyyppistä henkistä väkivaltaa kutsutaan pakottavaksi kontrolliksi.
Pakottava kontrolli on pitkäkestoista ja koostuu useista eri osatekijöistä. Uhri voidaan eristää, hän voi olla jatkuvan uhkailun kohteena, hänen pukeutumistaan, käyttäytymistään tai rahankäyttöään voidaan kontrolloida. Myös fyysisellä ja seksuaaliväkivallalla uhkaaminen voivat olla kontrollin keinoja.
Pakottavaa kontrollia käyttävä henkilö pyrkii ottamaan toisen ihmisen täysin määräysvaltaansa. Tällaisen kontrollin alla elävällä ei ole mahdollisuutta harjoittaa itsemääräämisoikeuttaan. Yritys vapautua kontrollista voi altistaa vakavallekin väkivallalle.
Yritys vapautua kontrollista voi altistaa vakavalle väkivallalle. Seuraukset uhrin henkiselle, seksuaaliselle ja fyysiselle terveydelle ovat vakavat. Uhri saattaa kokea todellisuuden hämärtymistä ja voimakasta ahdistusta. Pakottavan kontrollin seurauksena päihteiden ongelmakäyttö ja riski yrittää itsemurhaa kasvavat. Ulospäin ainoa merkki pakottavasta kontrollista saattaa olla uhrin oireilu. Oireilun syyksi kuitenkaan palveluissa harvoin tunnistetaan väkivaltaa, mikä estää uhrien avun saamista.
Pelko joutua tekijän surmaamaksi on aiheellinen. Pakottava kontrolli on yleinen parisuhdeväkivallan muoto, mutta se saattaa kohdistua puolison lisäksi myös muihin perheenjäseniin. Se voi olla osa hengellistä väkivaltaa, jota käyttävät uskonyhteisön johtajat. Sitä voi esiintyä myös erilaisissa hoivasuhteissa. Perheenjäsenten, sukulaisten tai laajemman yhteisön harjoittama pakottava kontrolli on keskeinen osa niin kutsuttua kunniaan liittyvää väkivaltaa. Tällöin se saattaa alkaa jo uhrin lapsuudessa.
Pakottavaa kontrollia esiintyy myös pakkoavioliitoissa ja ihmiskaupassa. Pakottavan kontrollin erilliskriminalisointi saattaisi lisätä näiden väkivallan muotojen ehkäisemistä niiden alkuvaiheissa. Samalla pakottavan kontrollin säätäminen rikokseksi vahvistaisi viimeisteltävänä olevaa pakkoavioliiton kriminalisointia.
Oikeusministeriön selvityksen mukaan on perusteltua säätää erillinen pakottavan kontrollin rikostunnusmerkistö, jotta prosessinomainen henkinen väkivalta saadaan rangaistavaksi. Järjestöt ovat vaatineet tätä jo vuosia.
Hallitusohjelmassa luvataan selvittää pakottavan kontrollin kriminalisoinnin tarve. Asiaa on kuitenkin jo selvitetty. Nyt on aika säätää tämä vakava väkivallan muoto ja ihmisoikeusloukkaus rikokseksi.
Johanna Latvala, Ihmisoikeusliitto
Pia Puu Oksanen, Amnesty International Suomen osasto
Natalie Gerbert, Monika-Naiset liitto
Tule mukaan tukemaan sukupuolistuneen väkivallan vastaista työtä
Ihmisoikeusliitto on tehnyt jo yli 20 vuotta työtä sukupuolistunutta väkivaltaa vastaan. Tyttöjen sukuelinten silpomisen ja kunniaan liittyvän väkivallan vastainen työmme on ollut ainutlaatuista Suomessa. Pakottava kontrolli on äärimmäinen henkisen väkivallan muoto, johon Suomen nykylainsäädäntö ei ulotu. Tule mukaan vaikuttamaan tukemalla työtämme! -> Tee lahjoitus täällä!
