Tarve tasapainottaa julkista taloutta on hallinnut vaalikevään poliittisia keskusteluja. Mahdollisten leikkausten vaikutukset ihmisiin ja ihmisoikeuksiin ovat kuitenkin jääneet vähälle huomiolle.
Tulevaa hallitusta sitoo velvoite turvata perustuslaissa ja Suomen ratifioimissa ihmisoikeussopimuksissa määritellyt oikeudet. Ne edellyttävät, että hallitus kunnioittaa, suojelee ja aktiivisesti edistää ihmisoikeuksia kaikilla politiikan osa-alueilla, myös talouspolitiikassa.
Ihmisoikeussopimusten sitovuutta ei heikennä velkaantuminen tai leikkaushalut. Leikata toki saa, sitä ihmisoikeusvelvoitteet eivät estä. Ne määrittävät kuitenkin leikkauspolitiikan reunaehdot – sen, mistä ja miten voi leikata. Keskeistä on minimoida leikkausten kielteiset vaikutukset ihmisoikeuksien yhtäläiseen toteutumiseen.
Oikeuksia saa heikentää vain tiukasti rajatuin ehdoin ja väliaikaisesti
Oikeus koulutukseen, terveyteen, riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan on turvattu YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) sopimuksessa ja Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Valtion on jatkuvasti vahvistettava TSS-oikeuksien toteutumista kaikki käytettävissä olevat resurssit hyödyntäen.
Valtio voi valita, millaisin toimenpitein se näitä oikeuksia edistää. Liikkumavaraa rajoittavat kuitenkin tietyt periaatteet, tärkeimpänä TSS-oikeuksien heikennyskielto.
Jopa talouskriiseissä oikeuksien heikennykset ovat sallittuja vain tiukoin ehdoin. Valtion on pystyttävä osoittamaan, että juuri nämä heikennykset ovat välttämättömiä, jotta ihmisoikeuksien kokonaisuuden toteutuminen voidaan turvata. Heikennyksiä on täytynyt edeltää kaikkien vaihtoehtojen huolellinen punninta ja niiden on oltava väliaikaisia, rajattuja kriisitilanteen ajaksi. Ihmisillä, joita heikennykset koskisivat, on oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.
Perusturvan alentaminen ei ole Suomessa mahdollista
Kullekin ihmisoikeudelle on määritelty ydinsisältö, johon heikennyksiä ei saa missään olosuhteissa ulottaa.
Esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän on taattava jokaiselle sellaiset vähimmäisetuudet, joilla voi hankkia välttämättömän terveydenhuollon, asumisen, veden ja sanitaation, ruoan sekä peruskoulutuksen. Tämä on sosiaaliturvaoikeuden vähimmäistaso, joka on turvattava aina.
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea määrittelee sosiaaliturvaetuuksille euromääräisen vähimmäistason, joka riippuu maan mediaanitulosta. Alkuvuodesta 2023 antamassaan ratkaisussa komitea totesi, etteivät Suomen perusturvaetuudet nykyisellään ole riittäviä. Perusturvan tason alentaminen ei siis sen mukaan ole tällä hetkellä Suomessa mahdollista.
Leikkaukset eivät saa heikentää heikommassa asemassa olevien oikeuksia
Mahdollisten leikkausten kohdentamista määrittää myös syrjimättömyyden periaate. Leikkaukset eivät saa johtaa suoraan tai epäsuoraan syrjintään eivätkä vaikuttaa suhteettomasti heikossa asemassa oleviin ihmisiin. Jos resurssit ovat niukat, on ne kohdennettava heikoimmassa asemassa olevien ihmisarvoisen elämän suojaamiseen, jotta oikeuksien vähimmäistaso voidaan turvata kaikille.
Talouden tasapainottamisen ja ihmisoikeusvelvoitteiden yhteensovittaminen edellyttää hallitukselta huolellisia ihmisoikeusvaikutusten arviointeja. Selvittämällä mahdollisten leikkausten vaikutukset eri ihmisryhmiin jo suunnitteluvaiheessa voidaan varmistaa, ettei heikennetä niiden asemaa, joiden oikeudet toteutuvat jo nykyisellään heikoimmin.
Ihmisoikeudet eivät ole arvovalinta
Julkisen talouden tasapainottaminen ei ole vain talouspoliittinen kysymys, eikä julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan taso ole pelkkä arvovalinta. Ne ovat myös oikeudellisia kysymyksiä. On huolestuttavaa, ettei valtiovarainministeriö näytä tätä viimeaikaisissa ulostuloissaan huomioineen. Hallitus on vastuussa siitä, että kaikki ministeriöt ja virastot ottavat ihmisoikeusvelvoitteensa vakavasti. Hallitusohjelma on tässä aivan keskeinen väline.
Kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja Suomen perustuslakiin on otettu mukaan ihmisarvon kannalta oleellisimmat oikeudet. Niiden suojaaminen ei voi riippua yksittäisen hallituksen tahtotilasta. Ihmisoikeudet ovat voimassa aina ja kaikissa olosuhteissa – se on niiden perimmäinen idea.
Anna Salmivaara
taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija
Ihmisoikeusliitto
Puolusta kanssamme oikeutta riittävään toimeentuloon!
Riittävän toimeentulon takaaminen ei ole arvovalinta vaan ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille. Sinäkin voit vaikuttaa! > Lahjoita työllemme täällä!
