Helsinkiläinen Ee, 38, on elänyt suurimman osan elämästään köyhyysrajan alapuolella. Hänellä on kaksi korkeakoulututkintoa, mutta krooniset sairaudet ovat vaikeuttaneet työntekoa.
Elämä on ollut pitkään sinnittelyä tukien ja pätkätöiden varassa. Seitsemäntoista vuotta sitten pysyvästi Suomeen muuttaneella Eellä ei ole Suomessa sukulaisia eikä kavereihinkaan ole voinut jatkuvasti tukeutua.
”Köyhyys on vaikuttanut aivan kaikkeen. Eniten harmittaa se, ettei mulla ole ollut missään vaiheessa mahdollisuutta hoitaa kroonisia sairauksiani niin kuin niitä täytyisi hoitaa. Siitä on seurannut toksista stressiä eli aivoissa on stressitila päällä koko ajan. Se aiheuttaa pidemmän päälle verenpainetautia ja kakkostyypin diabetesta. Ne molemmat on todettu mulla parin viime vuoden aikana.”
Ee on mukana Ihmisoikeusliiton Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmässä. Hän haluaa kertoa kokemuksistaan, jotta ihmisten olisi helpompi ymmärtää köyhiä ja asettua heidän asemaansa.
Sosiaaliturvatukien myöhästyminen johti ulosottoon
Yksin asuvan Een ahdinko kasvoi noin kymmenen vuotta sitten, kun hän joutui ulosottoon. Vuosaaren sosiaalitoimesta, joka oli silloin todella ruuhkainen, maksettiin asumistuki ja kaikki muut tuet myöhässä useana kuukautena peräkkäin. Tämä vaikutti muun muassa vuokranmaksuun.
Ee yritti lakitoimiston avustuksella selvittää asiaa vuokrayhtiölle. Lakitoimisto neuvoi väärin, ja tästä koitui lopulta monen tuhannen euron lasku. Sen seurauksena Ee joutui ulosottoon ja menetti luottotietonsa. Pienten tulojen takia myös parin tuhannen euron suuruinen opintolaina meni ulosottoon.
”Elin ilman luottotietoja monta vuotta, koska mulla ei ollut säännöllisiä kokopäivätöitä ja tuloja. Kun on ulosotossa, niin ei saa kämppää mistään eikä voi esimerkiksi vaihtaa puhelinliittymää tai sähkösopimusta halvempaan, koska ei ole luottotietoja. Kun sitten pääsin palkkatuella täysipäiväiseen työhön, niin makselin velat pois ja sain luottotiedot lopulta viime syksynä takaisin.”
Ulosotto vei Een palkasta todella ison osan eikä yksiön todellista vuokraa laskettu asumistukeen. Ee joutui näin ollen käymään ruokajonossa vielä työllistettynäkin.
Kunnollinen päivätyö on tuonut hetkellistä helpotusta
Ee sai kaksi vuotta sitten määräaikaisen kunnollisen päivätyön, josta maksetaan kunnon palkkaa. Sen jälkeen ei ole tarvinnut täyttää yhtään paperia Kelaan tai muille viranomaisille – eikä jännittää, saako kuukausittain tarvitsemansa rahat.
”Aiemmin saattoi käydä niin, että jos tein artikkelin, josta maksettiin 50, 100 tai 150 euroa, niin Kelan tuet katkesivat pariksi kuukaudeksi. Tämä siitäkin huolimatta, että työttömänä on oikeus tienata alle 300 euroa kuukaudessa.”
Elämä on ollut täysipäiväisen palkkatyön myötä hieman huolettomampaa, kun joka päivä ei ole tarvinnut laskea ihan jokaista euroa. Eellä on sairauksien vuoksi hyvin rajoittunut ruokavalio, ja viime aikoina hän on myös pystynyt ostamaan sellaista ruokaa, joka on hänelle hyväksi.
Rahat eivät silti aina tahdo riittää kaikkeen tarvittavaan. Ee ei ole päässyt vähävaraisuutensa vuoksi koskaan kerryttämään säästöjä ja pienetkin yllättävät menot ovat pois jostain muusta.
”Vaikka taloudellinen tilanne on tilapäisesti ollut parempi, niin mun terveyttä en ole saanut takaisin. Viime aikoina oon päässyt työterveyshuollon kautta tutkimuksiin, mutta nekin on ollu tosi hitaita ja jää nyt kesken, kun määräaikainen työsuhde päättyy.”
Omistusasunto, perhe tai edes lemmikkieläin eivät ole mahdollisia
Een ensimmäinen krooninen sairaus todettiin, kun hän oli ala-asteella. Vuosien mittaan sairauksia on tullut lisää eikä Ee näe enää ulospääsyä tilanteesta.
”Lopetin unelmoimisen yli kymmenen vuotta sitten. Kun pari vuotta sitten näytti siltä, että voin saada luottotiedot takaisin, aloin haaveilla siitä, että voisin muuttaa yksiöstä kaksioon. Se haave toteutuikin. Lisäksi haaveilen matkustamisesta. Mutta haaveet omistusasunnosta, perheestä tai edes lemmikistä eivät vaan ole enää mahdollisia mun kohdalla. Ei ainakaan niin kauan, kun olen ja asun yksin.”
Tuleva työtilanne määrittää, mistä Eellä on tulevaisuudessa varaa haaveilla.
Köyhät eivät ole valinneet rooliaan
Ee toivoo, että sosiaali- ja terveyspalveluissa ihmisiä ja ihmisten ongelmia tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti. Hänen kokemuksensa mukaan ihmistä pompotellaan paikasta toiseen, kun on monta erilaista ongelmaa. Kukaan ei oikein tunnu ottavan vastuuta. Ee on itse ollut töissä sosiaali- ja terveysalan järjestöissä ja tietää, että tilanne ei parane, vaan päinvastoin heikentyy, koska alalla on resurssivajetta.
”Hyvinvointivaltion konsepti näyttää edelleen kauniilta turvaverkolta, mutta lähemmällä tarkastelulla se on pahasti täynnä reikiä ja väliinputoajia on aivan liikaa.”
Lisäksi Ee toivoisi päättäjien ymmärtävän, että köyhissä on hyvin monenlaisia ihmisiä:
”Ihmiset eivät ole valinneet tätä roolia olemalla laiskoja.”
Ihmisoikeusliitto vaatii, että tuleva hallitus turvaa oikeuden riittävään toimeentuloon. Sosiaaliturvauudistuksessa on varmistettava köyhimpien ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ihmisoikeuksien toteutuminen. Perusturvan tasoa on nostettava vastaamaan Suomen ihmisoikeusvelvoitteita.
