Ihmisoikeusliitto haastatteli poliisitarkastaja Måns Enqvistiä Poliisihallituksesta siitä, miten tyttöjen sukuelinten silpominen näkyy poliisin työssä. Månsin työpöydällä ovat muun muassa viharikokset, ihmiskauppa, kunniaan liittyvä väkivalta ja tyttöjen sukuelinten silpominen.
Onko poliiseilla tarpeeksi osaamista ja tietoa tyttöjen sukuelinten silpomisesta?
”Uskon, että on, ja tieto lisääntyy koko ajan. Esitutkinnassa noudatetaan samoja lainalaisuuksia kuin työskennellessä muidenkin haavoittuvassa asemassa olevien kanssa.
Kunniaan liittyvä väkivalta ja FGM (female genital mutilation) ovat läpileikkaavasti osa poliisin peruskoulutusta. Kun koulutuksessa käsitellään esimerkiksi kotietsintää tai tutkintaa, käydään läpi, miten toimia, jos kyseessä on kunniaväkivalta- tai FGM-epäily. Poliiseille ei ole erillistä koulutusta tai ohjeistusta näistä teemoista.
Toki on poliiseja, jotka eivät ole käyneet nykyistä peruskoulutusta. Silloin pitää varmistaa, että he saavat tiedot esimerkiksi työpaikkakoulutuksessa tai seminaareissa.”
Näkyykö FGM poliisin työssä? Tuleeko poliisille ilmoituksia tyttöjen sukuelinten silpomisesta?
”Jos esimerkiksi syntyy epäily, että tyttöä ollaan viemässä ulkomaille silvottavaksi, poliisin tulee tietysti puuttua asiaan. Näitä huolenaiheita tulee esimerkiksi koulumaailmasta aina silloin tällöin.
Meiltä kysytään usein tilastoja, onko Suomessa tyttöjen sukuelinten silpomistapauksia. Tiedon esiin kaivaminen poliisin ilmoitusjärjestämästä on hankalaa. Vuodessa saamme noin kymmenkunta ilmoitusta siitä, että tyttö silvottaisiin esimerkiksi lomamatkalla. Tällöin olemme välittömästi yhteydessä tytön vanhempiin. Olemme selvittäneet myös muutamia silpomisepäilyjä ulkomailta palanneiden perheiden tyttöjen osalta. Epäilyt eivät ole pitäneet paikkaansa, mutta on silti hyvä, että näissä tapauksissa kouluterveydenhuolto on ollut valppaana ja tehnyt ilmoituksen poliisille.
Oikeustapauksiahan Suomessa ei juurikaan ole. Yhdessä tapauksessa perheen isä oli epäiltynä. Tytön äiti asui ulkomailla ja toimenpide tehtiin tytölle ennen Suomeen muuttoa. Suomessa asuva isä oli syytteessä siitä, että hän olisi yllyttänyt tai muulla tavoin edesauttanut silpomista. Juttu kuitenkin kaatui oikeudessa. Tällä hetkellä esitutkinnassa on toinen juttu.”
Mikä on suurin haaste poliisin näkökulmasta tyttöjen sukuelinten silpomisen torjumisessa?
”Yksi haasteista on, ettei tyttöjen sukuelinten silpomista ole lainsäädäntötasolla tarkkaan määritelty eikä oikeuskäytäntöä ole. Lisäksi ilmoituksia poliisille tulee aika minimaalisesti. Toivoisin tutkittua tietoa siitä, kuinka laajasta asiasta on Suomessa kyse. Jos näyttäisi siltä, että silpomista tapahtuu paljon enemmän kuin mitä meille tulee ilmoituksia, se olisi tietysti ongelma. Silloin poliisissa tulisi osoittaa enemmän resursseja tähän työhön.”
Olet mukana Ihmisoikeusliiton FGM-verkostossa. Onko se ollut antoisaa?
”On ollut hyödyllistä olla mukana Ihmisoikeusliiton FGM-verkostossa. Sitä kautta saan ajantasaista tietoa, jota voin itse levittää eteenpäin omassa organisaatiossani. Alkuvaiheessa olin enemmän saamapuolella, nyt minulta kysellään paljon.
Poliisi on saanut Ihmisoikeusliitolta ajoittain sapiskaakin esimerkiksi selvityksessään kunniaan liittyvästä väkivallasta. Ja se on vain hyvä. Ihmisoikeusliitolla on tärkeä rooli vaikuttajana viranomaisiin päin.”
***********************
Ihmisoikeusliitto on tehnyt tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä Suomessa 20 vuotta. Julkaisemme työssämme mukana olleiden avainhenkilöiden ja yhteistyökumppaneiden haastatteluja loppuvuoden 2022 ajan. Kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.2022 järjestämme Yksikin tyttö on liikaa – 20 vuotta silpomisen vastaista työtä Suomessa –seminaarin.
