Tuhannet kehitysvammaiset ihmiset työskentelevät Suomessa työn kaltaisissa olosuhteissa ilman palkkaa. Jotkut ovat työskennelleet vuosia tai jopa vuosikymmeniä ilman työntekijälle kuuluvia oikeuksia. Ihmisoikeusliitto ja Kehitysvammaliitto vaativat työtoiminnan kokonaisvaltaista uudistamista ja kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksien turvaamista.
Kehitysvammaiset henkilöt osallistuvat Suomessa kuntien järjestämään niin kutsuttuun työtoimintaan. Toiminta toteutetaan kuntien ylläpitämissä työkeskuksissa tai avotyötoimintana tavallisilla työpaikoilla. Työkeskuksissa tehdään muun muassa pakkaus- ja kokoonpanotöitä esimerkiksi yksityisille yrityksille. Avotyötoimintaa toteutetaan esimerkiksi ravintoloissa, kiinteistönhuollossa, siivous- sekä hoitoalalla. Siinä on mukana arviolta 2000 ihmistä, työkeskusten piirissä arviolta 6000 ihmistä.
Moni työtoimintaan osallistuva tekee tuottavia työtehtäviä, mutta ilman työsuhdetta ja sen tuomaa suojaa ja etuja. Työtoimintaan osallistuvat saavat sosiaalihuollon maksamaa työosuusrahaa, joka on keskimäärin 5 euroa päivässä. Työstä ei kerry esimerkiksi eläkettä tai vuosilomaa.
Tänään käynnistyvällä Palkkaa työstä -kampanjalla Ihmisoikeusliitto ja Kehitysvammaliitto haluavat lisätä tietoisuutta työtoiminnan pitkään jatkuneista epäkohdista. Tämän hetkinen tilanne loukkaa kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksia.
Kampanjassa mukana oleva Karoliina Olkkonen sanoo: ”Minä olen ollut avotyötoiminnassa. Tein samanlaista työtä kuin muutkin siinä työpaikassa, mutta muut saivat palkkaa, minä vain työosuusrahaa. Minusta se on väärin. Meille kuuluu samat oikeudet kuin muillekin työntekijöille.”
Ihmisoikeusliitto ja Kehitysvammaliitto haluavat, että kehitysvammaisten ihmisten työtoimintaa koskeva lainsäädäntö ja käytännöt uudistetaan kokonaisvaltaisesti. Lainsäädännöllä on varmistettava, että kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksia loukkaavat käytännöt loppuvat.
”Kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksia loukkaavat käytännöt ovat saaneet jatkua Suomessa liian pitkään. Päättäjien vastuulla on nyt korjata tilanne”, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sanoo.
Työikäisiä kehitysvammaisia henkilöitä on Suomessa noin 25 000. Heistä vain noin 3 % on palkkatyössä, vaikka potentiaali olisi arvioiden mukaan ainakin viisinkertainen.
Toimivia keinoja kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen tukemiseen on jo nyt olemassa. Lainsäädännön puuttuessa kuntien välillä on tällä hetkellä huomattavia eroja.
”Kehitysvammaisia ihmisiä voidaan tukea palkkatyöhön monin tavoin. Työhönvalmennuksessa henkilökohtainen valmentaja tukee kehitysvammaista työnhakijaa työnhaussa ja tarvittaessa työsuhteen aikana”, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen muistuttaa.
#Palkkaatyöstä-kampanjassa kuusi kehitysvammaista ihmistä kertoo omista kokemuksistaan ja näkemyksistään. Ihmisoikeusliiton ja Kehitysvammaliiton yhteistä kampanjaa tukevat myös Kehitysvammaisten Tukiliitto ja FDUV.
Kampanjan nettisivut: ihmisoikeusliitto.fi/palkkaa-tyosta
Lisätiedot:
- Heli Markkula, vaikuttamistyön päällikkö, heli.markkula(at)ihmisoikeusliitto.fi, p. 044 7389120
