Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) tänään julkaistun raportin mukaan EU-maiden tiedustelupalvelujen toiminnassa, sen laajuudessa sekä tiedustelupalvelua koskevassa lainsäädännössä on huomattavia eroja.
Kansallisilla tiedustelupalveluilla on demokraattisissa yhteiskunnissa tärkeä rooli kansalaisten suojelemisessa turvallisuusuhilta, mutta niiden harjoittaman valvonnan tehokas kontrolli on tarpeen mahdollisen väärinkäytön ja perusoikeuksien loukkaamisen estämiseksi.
FRA:n raportin mukaan tiedustelupalvelujen vastuuvelvollisuuden varmistava kattava ja tehokas valvonta vähentäisi oikeuksien loukkaamista sekä siitä seuraavaa oikeussuojakeinojen käytön tarvetta. Raportissa kävi ilmi, että mikäli oikeuksia loukataan on tehokkaiden oikeussuojakeinojen käyttö tällä hetkellä hankalaa.
EU-maiden välillä on merkittäviä eroja koskien tiedustelupalveluiden valvontaa. Useimmissa EU-maissa tiedustelupalveluja valvovat parlamentit, tuomioistuimet, asiantuntijaelimet tai näiden yhdistelmä. Valvonnan kattavuudessa ja tehokkuudessa on kuitenkin haasteita kaikissa maissa. Suomi nousee tutkimuksessa esiin, sillä se on Irlannin, Maltan ja Portugalin ohella yksi niistä maasta, joissa tiedustelutoiminta ei ole parlamentaarisen valvonnan alainen.
Ihmisoikeusliiton mielestä myös Suomessa tiedustelupalvelun toiminta on saatava parlamentaarisen valvonnan alaiseksi.
Ihmisoikeusliitto toimii EU:n perusoikeusviraston yhteyskeskuksena Suomessa.
Lue lisää:
- FRA:n raportti: Surveillance by intelligence services: fundamental rights safeguards and remedies in the European Union (18.11.2015)
- FRA:n tiedote: FRA study on Member States’ legal framework on surveillance (18.11.2015)
- Ihmisoikeusliiton blogi: Ihmisoikeudet ja verkkovalvonta – tuoreessa raportissa tärkeitä linjauksia myös Suomelle / Juha Lavapuro (18.11.2015)
