KIRJOITTAJAVIERAS: Lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa voimassa jo vuodesta 1991 lähtien, mutta sitä ei edelleenkään tunneta riittävästi. Lapsen oikeuksien sopimuksen suunnitelmallista täytäntöönpanoa onkin vahvistettava, kirjoittaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.
Ihmisoikeuksien vahvistuminen kansainvälisessä ja kansallisessa oikeudessa on edistänyt myös lasten oikeuksia. Lasten oikeuksien perusta on vuonna 1989 YK:ssa hyväksytty lapsen oikeuksien sopimus.
Lapsen oikeuksien sopimus turvaa muissa ihmisoikeussopimuksissa turvattujen oikeuksien lisäksi lapsille erityisiä oikeuksia. Lasten erityisiä oikeuksia ovat muun muassa lapsen edun ensisijaisuus, oikeus kehitykseen, oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuksi, oikeus erityiseen suojeluun sekä oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan.
Vaikka lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa voimassa jo vuodesta 1991 lähtien, sitä ei kuitenkaan edelleenkään tunneta riittävästi, mikä heikentää sopimuksen toimeenpanoa. Sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea, joka antaa sopimusvaltiolle suositukset sopimuksen täytäntöönpanosta. Viimeisimmät Suomea koskevat suositukset ovat vuodelta 2011.
Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea lisäämään lapsen oikeuksien sopimusta koskevaa tiedotusta ja koulutusta. Koulutusta ja tiedotusta tulee lisätä niin lapsille, lasten vanhemmille, lasten kanssa työskenteleville kuin valtion ja kuntien virkamiehille ja päätöksentekijöille.
Komitea on kehottanut Suomea parantamaan lapsiasioiden koordinointia sekä saattamaan lainsäädännön ja hallintokäytännöt kaikilta osin lapsen oikeuksien sopimuksen mukaiseksi. Suomen lainsäädännössä ei esimerkiksi tällä hetkellä kattavasti viitata lapsen edun ensisijaisuuteen, joka on sopimuksen keskeinen periaate. Tuomioistuimissa ja hallintoviranomaisissa lapsen oikeuksien sopimukseen viitataan edelleen varsin harvoin.
Lapsen edun mukainen ratkaisu on sellainen, joka parhaalla mahdollisella tavalla varmistaa lapsen oikeuksien toteutumisen ja lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen. Lapsen edun ensisijaisuuden varmistaminen edellyttää lapsivaikutusten arviointia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan vuonna 2012 vain kolmessa prosentissa hallituksen lakiesityksiä arvioitiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia.
Kunnat ovat tärkeässä roolissa lasten oikeuksien toteuttamisessa. Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tarjoamaan kunnille riittävät resurssit lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat heikentäneet lapsille tärkeitä palveluja, kuten päivähoitoa, koulua, neuvoloita, perhepalveluita ja vapaa-ajan palveluita.
Lapsen edun ensisijaisuuden lisäksi sopimuksen yleisperiaatteisiin kuuluvat syrjimättömyys, lapsen oikeus kehitykseen ja lapsen näkemysten kunnioittaminen. Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea vahvistamaan syrjinnän ehkäisemistä. Komitea on kehottanut Suomea varmistamaan lapsen edun ensisijaisuuden ja lasten kuulemisen hallintomenettelyissä ja tuomioistuimissa.
Lapsen oikeuksien komitea julkaisee yleiskommentteja lapsen oikeuksien sopimuksen tulkinnasta. Komitea on antanut yleiskommentit esimerkiksi lapsen edun ensisijaisuudesta ja lapsen oikeudesta tulla kuulluksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen soveltamisen kannalta komitean yleiskommentit ovat tärkeitä. Valitettavasti yleiskommentitkin tunnetaan Suomessa vielä heikosti.
Ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamisessa ensisijainen vastuu on maan hallituksella. Lapsen oikeuksien sopimuksen suunnitelmallista täytäntöönpanoa on vahvistettava. Tulevan hallituksen tulee ottaa vakavasti lapsen oikeuksien komitean suositukset ja yleiskommentit. Lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoon tulee laatia kattava toimintasuunnitelma, jolla varmistetaan lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen.
Esa Iivonen
johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kirjoittajavieraiden näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Ihmisoikeusliiton kantaa.
