Siirtolaisten vakava työriisto on EU:n alueella yleistä tietyillä riskialoilla, kuten rakennusteollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa sekä ravintola- ja hotellialalla, kertoo EU:n perusoikeusviraston (FRA) tuore tutkimusraportti. Suomessa myös siivousala on altis työriistolle.
Tänään ilmestynyt raportti korostaa EU-maihin ja maiden sisällä liikkuvien työntekijöiden olevan erityisessä riskissä joutua vakavan työriiston uhreiksi. Vakava työriisto tulisi nähdä ihmiskauppaa laajempana ilmiönä. Ihmiskaupan ehkäisyn ympärille rakennettujen järjestelmien tulisi ottaa huomioon myös muut vakavan työriiston uhrit, jotka eivät Suomessakaan aina saa tarvitsemaansa apua.
Siirtolaiset ovat usein valmiita hyväksymään huonotkin työehdot ja -olot sosiaalisten ja taloudellisten paineiden vuoksi. Tämän taustalla ovat usein olosuhteet lähtömaassa: työttömyys tai taloudellinen ahdinko sekä mahdollinen velkataakka. Siirtolaisten hyväksikäytön hiljainen hyväksyntä EU-maissa pahentaa tilannetta erityisesti talouskriisin aikana. ”Suomessa esiin nousi myös ongelman kieltäminen. Koetaan, että työriistoa tapahtuu muualla, mutta ei meillä”, sanoo tutkija Anni Sams Ihmisoikeusliitosta.
Riistolle altistavat tekijät ovat usein samoja kuin ne tekijät, jotka nostavat uhrien ilmoittamiskynnystä. Suomessa esiin nousivat erityisinä riskitekijöinä yhteisen kielen puute uhrien ja viranomaisten sekä auttavien tahojen välillä sekä työskentely eristyksissä niin, että työntekijällä ei ole kontakteja työpaikan ulkopuolelle.
Apua ei saa sitoa yhteistyöhalukkuuteen
Uhrien oikeusturvan toteutuminen ja pääsy tuen ja suojan piiriin ei saisi olla riippuvainen uhrin yhteistyöstä viranomaisten kanssa. Nyt uhrin ilmoittamiskynnystä nostaa erityisesti pelko siitä, että hän menettää mahdollisuuden oleskella ja tehdä työtä EU:n alueella.
Ongelmana on myös lainvalvonta- ja työsuojeluviranomaisten kaksijakoinen rooli, jossa he valvovat sekä maassaoleskelusäännöksiä että uhrien oikeusturvan toteutumista.
”Tästä voi seurata, että työriiston uhria kohdellaan ensisijaisesti luvattomana maassaolijana, eikä rikoksen uhrina”, sanoo tutkija Anni Sams Ihmisoikeusliitosta.
Perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta oikeus tukeen ja turvaan kuuluu kuitenkin kaikille uhreille, riippumatta henkilön oleskelustatuksesta tai siitä kokeeko itse tulleensa rikoksen uhriksi.
Ongelmana tehoton valvonta
Asiantuntijat pitivät isona ongelmana sitä, että työnantajat joutuvat harvoin syytteeseen tai saavat tuomioita työriistosta. Läpi Euroopan yhtenä tärkeimpänä riskitekijänä nähtiin myös tehoton valvonta ja riskianalyysin puute. Valvontaa tulisi kohdistaa tietyn tyyppisiin työsuhteisiin. Erityisessä vaarassa joutua työriiston uhreiksi ovat esim. kausityöntekijät, lähetetyt työntekijät ja vuokra -tai työnvälitysyritysten kautta työskentelevät sekä paperittomat henkilöt. Suomessa aukkokohta on myös se, etteivät työsuojeluviranomaiset valvo sellaisia työnvälitysyrityksiä joihin työntekijöillä ei ole työsuhdetta.
Tutkimusraportti perustuu 21 EU-maassa tehtyyn kenttätutkimukseen, jossa haastateltiin 616 alan asiantuntijaa (mm. poliiseja, työsuojelutarkastajia, syyttäjiä, tuomareita, tukipalveluiden tarjoajia, asianajajia, työnantajien ja työntekijöiden edustajia) ja analysoitiin 217oikeustapausta. Kaikissa EU-maissa tehtiin tämän lisäksi lainsäädäntöanalyysi. Ihmisoikeusliitto toteutti Suomen kenttätutkimuksen haastattelemalla 30 alan ammattilaista. Ihmisoikeusliitto toimii EU:n perusoikeusviraston yhteyskeskuksena Suomessa yhdessä Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutin kanssa.
FRA:n tiedotemateriaali ja raportti:
http://fra.europa.eu/en/media/press-packs/severe-labour-exploitation-eu
