Suomen ratifioimat ihmisoikeussopimukset velvoittavat valtiota turvaamaan taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Näistä sopimuksista on pidettävä kiinni leikkauksista huolimatta.

Ihmisoikeusliitto muistuttaa hallitusohjelmaa valmisteleville puolueille, että perustuslaki turvaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

”Nyt suunnitellut leikkaukset eivät saa vaarantaa ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Ihmisoikeudet eivät ole luksus, johon on joskus varaa. Ne ovat sitovia velvoitteita, joista valtio kantaa vastuun”, totesi Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja Reetta Toivanen.

Ihmisoikeusliiton tiistaina Helsingissä pidetty vuosiseminaari keskittyi perusturvaan ja riittävään toimeentuloon ihmisoikeutena.

Aihe on polttavan ajankohtainen paitsi Suomessa myös kansainvälisesti. ”Suomalaiset leikkaukset ja heikennykset eivät tapahdu tyhjiössä, vaan ovat osa laajempaa eurooppalaista kehitystä”, sanoi Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.

Perusturvan taso ei ole riittävä

Seminaarissa puhunut Invalidiliiton sosiaalineuvoja Pirkko Justander korosti, että perusturvan taso ei ole riittävä. Perusturvalla elävät henkilöt joutuvat esimerkiksi valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä.

Nykyinen etuusjärjestelmä ei myöskään huomioi riittävästi vammaisten asumisjärjestelyistä koituvia lisäkuluja. ”Ei sähköpyörätuolia käyttävä voi muuttaa kaupungin halvimpaan asuntoon, joka sijaitsee hissittömän talon kolmannessa kerroksessa”, muistutti Justander.

Perusturvan riittämättömyys näkyy myös köyhyystutkija Maria Ohisalon tutkimissa leipäjonoissa. ”Joka viides leipäjonossa oleva on kokenut nälkää”, Ohisalo kertoi.

Leikkausten seuraukset näkyvät viiveellä

Seminaarin tavoitteena oli nostaa keskusteluun taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet.

”Perinteisesti ihmisoikeuksiksi mielletään kansalais- ja poliittiset oikeudet, kuten esimerkiksi sananvapaus, äänioikeus tai oikeus välttyä kidutukselta. Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ovat vähemmän tunnettuja,” sanoi Päivi Mattila.

Taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien loukkauksia on vaikeampi todentaa. Leikkausten vaikutukset perusoikeuksille tapahtuvat hivuttaen. Esimerkiksi nyt keskustellaan perusturvan indeksijäädytyksistä, joilla voi olla kauaskantoisia seurauksia perusoikeuksille.

Vuosiseminaarissa puhunut Yrjö Mattila kertoi Suomen sosiaalioikeudellisen seuran Euroopan neuvostolle tekemästä kantelusta. Euroopan neuvosto oli seuran kanssa yhtä mieltä siitä, että perusturvan taso on Suomessa riittämätön.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa keskustellaan parhaillaan leikkauksista. Ihmisoikeusliitto peräänkuuluttaa taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien turvaamista myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

Lisätiedot:

Maija Jäppinen, tutkimuspäällikkö, Ihmisoikeusliitto, puh. 044 742 0405