Syyskuussa 2020 portugalilaisnuoret jättivät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastovalituksen 33 valtiota vastaan. Myös Suomi on syytettyjen penkillä. Valtioita syytetään riittämättömistä ilmastotoimista, josta seuraa uhka nuorten oikeudelle elämään. Valtioilla on keskeinen vastuu ilmastokriisin torjumiseksi. Nyt niiden on korkea aika toimia.
Viime syksynä se sitten tapahtui: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) saapui sen ensimmäinen ilmastovalitus. Kuusi portugalilaisnuorta valitti EIT:hen siitä, että 33 valtion riittämättömät ilmastotoimet uhkaavat heidän ihmisoikeuksiensa toteutumista. Nuorten mukaan heidän oikeuttaan elämään ja oikeuttaan nauttia perhe- ja yksityiselämän suojaa on loukattu. Omassa käsittelyssään EIT lisäsi listalle myös kidutuksen sekä epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kiellon. EIT:n mukaan kaikkia näitä oikeuksia tulisi tarkastella myös suhteessa ikään perustuvan syrjinnän kieltoon.
Näinhän se on – nuoret ja lapset kohtaavat ilmastokriisin pahimmat vaikutukset, sillä he elävät pisimpään. Valitus on merkittävä askel EIT:n oikeuskäytännössä, vaikka siinä onkin oikeudellisia haasteita kuten nuorten uhriaseman todentaminen ja yksittäisen valtion vastuun määrittäminen.
Valtiot eivät ole toimineet riittävän aktiivisesti ihmisoikeuksien turvaamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten valossa. Tällä tahdilla tavoite ilmaston lämpenemisen rajaamisesta 1,5 asteeseen jää saavuttamatta. Ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos on jo pahentanut Portugalissa laajoja metsäpaloja, jotka asettavat mm. nuorten hengen sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vaaraan.
Ihmisoikeusperustaisten ilmasto-oikeudenkäyntien määrä on ollut kasvussa viime vuosina niin kansallisissa kuin alueellisissakin tuomioistuimissa.
EIT:n ratkaisusta tulee ennakkotapaus
EIT antoi lokakuussa 2020 portugalilaisnuorten valitukselle prioriteettiaseman. Tällä tuomioistuin halunnee viestiä, että ilmastokriisin torjuminen edellyttää valtioilta nopeita toimia. Osa valtioista reagoi pyytämällä nopeutetun käsittelyn poistamista. Pyyntö hylättiin. Valtioilla, myös Suomella, on toukokuun loppuun asti aikaa antaa vastineensa valitukselle. Sen jälkeen selviää, ottaako tuomioistuin tapauksen käsittelyynsä.
Mikäli EIT ottaa portugalilaisnuorten tapauksen käsittelyyn, on keskeisenä haasteena yksittäisen valtion ilmastovastuun määrittäminen. Mikä on yhden valtion kohtuullinen osuus ilmastokriisin hillitsemisen globaalista ja jaetusta taakasta? Epäselvässä tilanteessa ratkaisu tuomioistuimessa tulisi tehdä uhrien eli tässä tapauksessa portugalilaisnuorten hyväksi.
Se, mitä tuomioistuin tulee tekemään tapauksen suhteen, on olennainen palanen ilmastokriisin torjumisessa. Tapauksen ratkaisulla voi olla keskeinen vaikutus eurooppalaisten tuomioistuinten tulkintakäytäntöön jatkossa. Se tulee vähintään toimimaan ohjenuorana sille, millaiset ilmastovalitukset pärjäisivät EIT:ssa.
Perus- ja ihmisoikeudet vahvemmin osaksi Suomen ilmastolakia
Myös Suomessa kansalaisyhteiskunta on aktivoitunut vaatimaan valtiolta vastuunottamista. Kansallisen ilmastolainsäädännön kehittäminen on yksi keskeinen toimenpide, jolla valtio voi hillitä omia päästöjään sekä turvata muun muassa yksilöiden muutoksenhakuoikeudet.
Suomen nykyinen ilmastolaki on väljä puitelaki, jota tulee vahvistaa. Nyt vireillä olevan ilmastolain uudistamisen valmistelussa on huomioitava paremmin ilmastonmuutoksen perus- ja ihmisoikeusvaikutukset. Lisäksi laissa tulee asettaa julkiselle vallalle tiukemmat ja selkeämmät velvoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Tehokkaista oikeusturvakeinoista on huolehdittava. Nykyisessä ilmastolaissa kansalaisen muutoksenhakumahdollisuudet koskien ilmastopoliittista päätöksentekoa eivät ole selkeät. Ne ovat kapeat eivätkä tule laista esille. Tämä on yksi syy siihen, ettei Suomessa ole vielä ollut ilmasto-oikeudenkäyntejä.
Kansalaisten valitusoikeus ja mahdollisuus joukkokanteeseen sekä pääsy korvauksiin on turvattava ilmastolaissa. Kun ilmastolakia uudistetaan, lainsäätäjän tulee kiinnittää huomiota myös eri ihmisryhmien osallistumis- ja tiedonsaantioikeuksiin. Valtion tulee turvata nämä oikeudet mm. alkuperäiskansa saamelaisten osalta.
Ilmastokriisin hillitsemiseksi tarvitaan nyt kaikki keinot käyttöön – aikaa ei ole hukattavaksi.
Samuel Bashmakov
Kirjoittaja on hallintotieteiden maisteri ja työskentelee Ihmisoikeusliitossa ihmisoikeustyön avustavana asiantuntijana.
Lue lisää ilmastonmuutoksesta ja ihmisoikeuksista Ihmisoikeudet.netistä
