Koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot koskevat meitä kaikkia, mutta olosuhteet eivät ole kaikille samat. Erityisen voimakkaasti kriisitilanne osuu jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin kuten pienituloisiin ja syrjinnälle alttiisiin ryhmiin. Hallitus on antanut yrittäjille väliaikaisen oikeuden työttömyyspäivärahaan, mutta laajempi pohdinta vähävaraisten ihmisten toimeentulon turvaamisesta on syytä käynnistää pian.
Poikkeustilanteessa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja perustuslain asettamat velvoitteet nousevat erityisen tärkeään asemaan. Hallitus on joutunut puntaroimaan poikkeuksellisessa tilanteessa keskeisten perusoikeuksien kuten liikkumisvapauden rajoittamista. Myös taloudellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin liittyvät ihmisoikeusvelvoitteet on otettava vakavasti koronaepidemian aikana.
Suomen perustuslaki takaa oikeuden vähimmäisturvaan sekä perustoimeentulon turvaan (PeL 19 §). Suomea velvoittavat myös Euroopan sosiaalinen peruskirja ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus. Jälkimmäisen sopimusten lähtökohtana on, että taloudellisen tilanteen huonotessakin valtioiden tulee toteuttaa taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet syrjimättä mitään ihmisryhmää. Oikeuksien heikennyksiä ei saa tehdä kuin hyvin rajatuissa olosuhteissa, huolellisesti harkiten ja kaikki käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen.
Valtion velvollisuus on pandemian aikanakin turvata oikeus riittävään toimeentuloon ja varmistaa, etteivät koronapandemian vahingolliset vaikutukset kasaudu kohtuuttomasti tietyille ihmisille, kuten pitkittyneestä köyhyydestä kärsiville.
Ketkä ovat erityisen haavoittuvassa asemassa?
Suomessa köyhyys koskettaa monia ihmisiä ja ryhmiä. VATT:n tuoreen tutkimuksen (2020) mukaan pitkittyneestä köyhyydestä kärsivien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa 20 vuodessa. THL:n arviointiraportin (2019) mukaan perusturva ei riitä arjen välttämättömiin kulutushyödykkeisiin ja sen taso on alle suhteellisen köyhyysriskirajan.
Syrjintä ja köyhyys liittyvät myös toisiinsa. Esimerkiksi vammaisten ihmisten köyhyysriski on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin vammattomien (Teittinen, 2018). Iäkkäillä ihmisillä, erityisesti naisilla, jo työikäisenä alkanut köyhyys näkyy pieninä eläkkeinä ja sen myötä esimerkiksi kykenemättömyytenä ylläpitää omaa terveyttä ja saavuttaa tarvittavia palveluita. (Köyhyysvahti, 2019.)
Miten köyhyyttä kokevat ihmiset pärjäävät koronapandemian aikana? Missä koditon voi oleilla, kun asunnottomien palveluja suljetaan? Miten pienituloiset lapsiperheet pärjäävät yhtäkkiä lisääntyneiden ruokamenojen kanssa? Entä miten pestä pyykit ilman omaa pesukonetta, jos taloyhtiön pesutupa suljetaan? Pääsevätkö pienituloiset ikäihmiset poikkeusoloissa vanhus- ja terveyspalvelujen piiriin, kun on tarve? Perusturva ei ole riittänyt välttämättömiin kuluihin ennenkään. Nyt edessä on odottamattomia uusia ongelmia. Kriisitilanteessa jotkut joutuvat turvautumaan pikavippeihin, mistä voi alkaa vakava ja vuosia kestävä velkakierre. Lomautus on tullut monelle täytenä yllätyksenä ja työttömyysturvan tukipäätösten saaminen voi kestää.
Poikkeustilanteen vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin pitää arvioida sukupuolivaikutuksia unohtamatta. Köyhyyttä kokevat ihmiset tarvitsevat nyt erityisiä tukitoimenpiteitä. Kunnat voivat tukea selviytymistä myöntämällä riittävän pitkiä päätöksiä täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen, jotka ovat äkillisiin toimeentulovaikeuksiin tarkoitettuja toimeentulotuen muotoja.
Viranomaisten on nyt kaikin keinoin pyrittävä varmistamaan, ettei poikkeustilanne johda sosiaalisten oikeuksien toteutumisen heikentymiseen. Hallitus joutuu miettimään akuutin poikkeustilanteen lisäksi myös pitkän ajan taloudellista sopeuttamista. Siinä pohdinnassa on tärkeää huomioida jo aiemmin köyhyydessä elävien ja nyt köyhyyteen ajautuvien asema sekä kuulla heidän näkemyksiään.
Heli Markkula
Kirjoittaja työskentelee vaikuttamistyön päällikkönä Ihmisoikeusliitossa.
Lähteet:
EAPN-Fin (2019). Köyhyysvahti – Suomen köyhyysraportti 2019 http://www.eapn.fi/koyhyysvahti-2019-antaa-kuvan-koyhyyden-kehityksesta/
Teittinen, A. (2018). Vammaiset, köyhyys ja palkkatyö. Suuntaaja 1/2018
THL (2019). Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019. THL: Työpaperi 6/2019.
VATT (2020). Köyhyys ja köyhyyden pitkittyminen Suomessa. A. Kauhanen, M. Riihelä ja M. Tuomala. Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2020. https://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/koyhyys-pitkittyy-suomessa
