Osallistava ja urheilijalähtöinen valmennus on hyvä lähtökohta myös ihmisoikeuksien edistämiselle. Parhaimmillaan valmentajan ja urheilijan välille syntyy hyvä luottamus. Tällöin urheilija uskaltaa kertoa myös ikävistä kokemuksistaan kuten seksuaalisesta häirinnästä, syrjinnästä tai muista oikeuden loukkauksista, kirjoittaa ihmisoikeuksien asiantuntija Mina Mojtahedi.
Hyvä valmentaja mahdollistaa lapsen osallistumisen häntä koskevaan päätöksentekoon ja huomioi lapsen edun valmennuksessa. Valmentajan tehtävä on luoda harjoituksiin ilmapiiri, jossa jokainen urheilija kokee olevansa tervetullut ja voi olla oma itsensä.
Valta-aseman väärinkäyttö ja tiedon puute voivat johtaa syrjintään
Osallistavassakin lähestymistavassa valmennussuhteeseen liittyy väistämättä valta-asema. Valitettavasti löytyy valmentajia, jotka käyttävät valta-asemaansa väärin. Tiedetään, että kaikista häirintätapauksista ei raportoida ja oikeussuojakeinot ovat liikunnan ja urheilun sektorilla puutteellisia. Tapauksia onkin todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin, mitä seuroille kerrotaan tai tulee viranomaisten tietoon.
Valmentajan tai seuran henkilöstön ja vapaaehtoisten tiedon puute velvollisuuksista ja urheilijoiden oikeuksista saattaa johtaa tahattomasti syrjintään. Kun urheilijatkaan eivät tiedä oikeuksistaan ja oikeussuojakeinoja puuttuu, saattaa urheilija jäädä hiljakseen pois seuran toiminnasta eikä asiaa tuoda seuran johdon tai viranomaisten tietoon.
Syrjinnän ennaltaehkäisy on tärkeää, jotta kaikilla liikunnasta ja urheilusta kiinnostuneilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on mahdollisuus tulla toimintaan mukaan.
Tarvitaan tutkimusta syrjintäkokemuksista liikunnassa ja urheilussa
Tutkimustieto ja viranomaisten selvitykset auttaisivat sekä tunnistamaan ongelmakohtia että kohdentamaan yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä urheilun rakenteiden pullonkauloihin.
Tiedetäänkö seuroissa, että tytöillä ja naisilla on oikeus käyttää päähuivia harjoituksissa ja kilpailuissa? Tietävätkö valmentajat, että urheilijoiden harjoituksissa keskenään käyttämä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä halventava kieli on ihmisoikeusloukkaus? Tunnistetaanko viittomakielen tulkin käyttö urheilussa oikeutena, joka turvaa kuurojen ja huonosti kuulevien henkilöiden yhdenvertaisuutta?
Tiedon lisääminen auttaa tunnistamaan mahdollisia ihmisoikeusloukkauksia
Niin seura kuin valmentajat voivat ottaa askeleita kohti ihmisoikeuksien huomioimista valmennuksessa konkreettisin keinoin. Henkilöstö ja vapaaehtoiset voivat kehittää osaamistaan ja tietouttaan keskeisimmistä urheilun ihmisoikeuskysymyksistä kuten syrjinnän muodoista, sukupuolten tasa-arvosta ja lapsen oikeuksista.
Tuomalla monimuotoisuuteen, inkluusioon, häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen liittyviä aiheita esiin seuran tai joukkueen yhteisissä tilaisuuksissa, kuten kauden avauksissa, voivat valmentajat ja seuran johto kannustaa urheilijoita keskusteluun ja kysymyksien esittämiseen. Avuksi löytyy useita asiantuntijatahoja, joiden materiaaleja ja koulutusta ihmisoikeusteemoista seurat ja valmentajat voivat hyödyntää.
Mina Mojtahedi
Teksti on tiivistetty ja hieman muokattu versio kolumnista, joka on julkaistu aiemmin Suomen Valmentajien Valmentaja-lehden numerossa 1/2021.
