Tyttöjen sukuelinten silpominen on aihe, jota käsitellään enenevästi suomalaisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa. Uutisointi tästä vakavasta asiasta herättää myös eettisiä kysymyksiä. Aihetta käsitellään joskus tavoilla, joita ei tänä päivänä käytetä muiden väkivallanmuotojen yhteydessä. Eettisiä rajoja tunnutaan venytettävän erityisen paljon juuri silpomiseen liittyvissä jutuissa ja kuvissa – ikään kuin tarkoituksena ei olisikaan tiedon välittäminen vaan toive shokkireaktiosta.
Erityisesti kuvitusten osalta silpomisessa tuntuu olevan muusta uutisoinnista poikkeava logiikka. Suomalaisessa mediassa on tapahtunut parannusta siinä, ettei vakavista väkivallanteoista kertovien juttujen yhteydessä yleensä näytetä tekovälineitä kuten aseita tai puukkoja. Miksei vastaavaa eettistä pohdintaa tehdä silpomisesta kertovissa jutuissa?
Esimerkki epäsensitiivisestä kuvituksesta on ympärileikkauksesta kertovan jutun yhteydessä oleva kuva partaterästä tai muusta silpomiseen käytetystä välineestä tai vaikkapa vanhan naisen verisistä käsistä.
Miksi kuvilla on väliä?
Shokkikuvat ja -tarinat uusintavat Suomessa rasistisia stereotypioita sekä uhriuttavat naisia, joiden kuviteltuun alkuperään ikään kuin automaattisesti oletetaan liittyvän ympärileikkausperinne. Pahimmillaan ne voivat aktivoida lapsuudessa ympärileikattujen naisten aiemman traumakokemuksen, nostaa esiin takaumia ympärileikkaustilanteesta, aiheuttaa ahdistusta tai tunnetta siitä, että on jollakin tavalla ”vääränlainen”. Tämä heikentää entisestään ympärileikkauksen kokeneiden naisten halua puhua muun muassa hoitoalan ammattilaisille omista kokemuksistaan. Se olisi kuitenkin välttämätöntä, jotta naiset voivat saada hoitoa mahdollisiin terveysongelmiinsa.
Median haluamat uhritarinat ja sensitiivisyyden puute ovat tuttuja myös yhteistyöjärjestöillemme Euroopassa. Ihmisoikeusliitto kuuluu tyttöjen silpomisen vastaista työtä Euroopassa tekevien järjestöjen End FGM EU–verkostoon. Verkoston ’Kuinka puhua FGM:stä’ -ohjeistuksen (pdf) keskeisiä periaatteita on välttää stereotypioita uusintavaa ja toiseuttavaa kieltä ja visuaalista materiaalia.
Ongelmallista uutisointia liittyy myös käynnissä olevaan kansalaisaloitteeseen tyttöjen silpomisen kieltävän erillislain laatimiseksi. Moni allekirjoittanut luultavasti ajattelee, että silpomisen kieltämistä ajetaan vasta nyt käynnissä olevan kansalaisaloitteen muodossa, vaikka silpominen on jo Suomen laissa kielletty. Monet mediat ovat toistaneet tätä virheellistä tietoa, vähintäänkin otsikoissa.
Media mukana silpomisen vastustamisessa – sensitiivisesti
Ihmisoikeusliitto on tehnyt tyttöjen ja naisten silpomisen vastaista työtä Suomessa kohta 17 vuotta. Teemme läheistä yhteistyötä yhteisöjen ja ihmisten kanssa, joiden alkuperämaissa ympärileikkausta harjoitetaan. Toiminnassamme on mukana sekä ympärileikkauksen kokeneita että heidän puolisoitaan. Joukossa on vahvoja naisia ja miehiä, jotka haluavat vaikuttaa silpomisen loppumiseen. Medialla on myös rooli tyttöjen silpomisen vastustamisessa. Sen roolin media voi käyttää vaikuttavasti ja informatiivisesti, mutta samalla vastuullisesti ja sensitiivisesti.
Solomie Teshome, Johanna Latvala ja Ubah Ahmed.
Kirjoittajat työskentelevät Ihmisoikeusliitossa sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn tiimissä. Tutustu työhömme: KokoNainen toimii tyttöjen sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemiseksi, ympärileikattujen naisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja asenteiden muuttamiseksi Suomessa.
Ihmisoikeusliiton tyttöjen silpomisen vastaista työtä Suomessa tukee Veikkaus.
