Tyttöjen sukuelinten silpominen on äärimmäistä väkivaltaa naisia ja tyttöjä kohtaan. Suomessakin silpominen koskettaa tuhansia tyttöjä, naisia ja perheitä.
Silpominen on ihmisoikeusloukkaus ja sillä on vakavia seurauksia tyttöjen ja naisten elämään. Jotta silpomiskäytännöstä päästäisiin kokonaan eroon, on sitä vastaan taisteltava myös Suomessa, sillä yksikin tyttö on liikaa.
Vetoa kanssamme Suomen viranomaisiin ja päättäjiin, että ne tehostaisivat tyttöjen suojelua sukuelinten silpomiselta.
Vetoomus on suljettu. Vetoomus keräsi yhteensä 3356 allekirjoitusta. Kiitos kaikille!
Luovutimme vetoomuksen hallitusohjelmaa valmisteleville päättäjille 2.6.2023.
Arvoisat puoluejohtajat ja hyvinvointialueiden johtajat,
Vaadin, että:
- Ryhdytte tehokkaampiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi sukuelinten silpomiselta.
- Ammattilaiset, esimerkiksi terveydenhuollossa, noudattavat paremmin velvollisuuttaan ottaa silpominen puheeksi riskiryhmiin kuuluvien asiakkaidensa kanssa.
- Silpomisen läpikäyneille naisille tarjotaan riittävästi tukea ja hoitoa.
- Tyttöjen sukuelinten silpomisen kaikki muodot kielletään laissa kriminalisoimalla silpominen omana rikosnimikkeenään.
Mitä on tyttöjen sukuelinten silpominen?
Tyttöjen sukuelinten silpominen tarkoittaa ulkoisten sukuelinten osittaista tai täydellistä poistamista tai niiden vahingoittamista ilman lääketieteellistä syytä. Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee silpomiset neljään eri tyyppiin.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on vuosituhansia vanha käytäntö. Perustelut silpomiselle vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuuritaustasta riippuen. Käytäntöä harjoitetaan erityisesti useissa Afrikan maissa, mutta paikoin myös Lähi-idässä, Aasiassa, Euroopassa ja Etelä-Amerikassa.
Silpomisesta seuraa useita vakavia terveyshaittoja, joista osa on elinikäisiä. Pitkäaikaisia seurauksia ovat esimerkiksi kuukautis- ja virtsaamisongelmat, tuskalliset yhdynnät, vaaralliset synnytykset ja psyykkiset ongelmat.
Miten ilmiö näkyy Suomessa?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa elää noin 10 000 naista, jotka ovat läpikäyneet sukuelinten silpomisen. Tämän lisäksi satoja tai peräti tuhansia tyttöjä on silpomisen riskissä. Nämä luvut tarkoittavat tyttöjä, joiden vanhemmat ovat lähtöisin maista, joissa silpominen on yleistä.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on Suomen rikoslain mukaan rangaistavaa. Ilmoituksia silpomisepäilyistä tulee poliisille kuitenkin hyvin vähän.
Ihmisoikeusliitto aloitti silpomisen vastaisen työn Suomessa jo 20 vuotta sitten.
Suomen valtion pitää suojella tyttöjä sukuelinten silpomiselta
Tyttöjen sukuelinten silpominen on määritelty ihmisoikeusloukkaukseksi sekä tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan muodoksi useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Näistä keskeinen on Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli Istanbulin sopimus. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2015. Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea aktiivisesti torjumaan silpomista. Vaikka kansalliset toimet ovat vahvistuneet viime vuosina, Suomen valtio ei vielä kaikilta osin toteuta kansainvälisiä velvoitteitaan suojella tyttöjä silpomiselta.
Ammattilaisilla on velvollisuus ottaa silpomisen puheeksi
Ammattilaisilla muun muassa terveydenhuollossa on velvollisuus ottaa silpominen puheeksi riskiryhmiin kuuluvien kanssa. Heillä on myös velvollisuus tehdä ilmoitus lastensuojeluun tai poliisille, mikäli he epäilevät, että Suomessa asunut tyttö on käynyt läpi silpomisen tai on sen riskissä. Puheeksiotto ei kuitenkaan toteudu riittävästi eikä ilmoituksia juurikaan tehdä.
Ammattilaisten tulee sitoutua paremmin puheeksiotto- ja ilmoitusvelvollisuuteen. Tämän vuoksi on taattava kattava koulutus silpomisesta ja ammattilaisten velvollisuuksista torjua sitä. Eri ammattiryhmille on luotava selkeät, valtakunnalliset ohjeistukset ja toimintamallit. Myös moniammatillista yhteistyötä silpomiseen puuttumiseksi on vahvistettava.
Silpomisen läpikäyneet tarvitsevat hoitoa ja tukea
Silpominen aiheuttaa lukuisia pitkäkestoisia fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja. Nykyisellään silpomisen läpikäyneet naiset eivät saa riittävässä määrin tukea ja hoitoa Suomessa.
Jotta palveluntarpeet ja riskit voidaan paremmin arvioida, tarvitaan lisää tilastotietoa ja tutkimusta silpomisen esiintymisestä, asenteista ja silpomisen läpikäyneiden tarpeista Suomessa.
Lainsäädäntöä tulee selkeyttää
Suomen rikoslain perusteella tyttöjen sukuelinten silpomisesta voidaan rangaista pahoinpitelynä tai törkeänä pahoinpitelynä. Puuttuvan oikeuskäytännön vuoksi on kuitenkin epäselvää, kuinka rikoslakia sovellettaisiin vähemmän fyysisesti vammauttaviin muotoihin.
Ihmisoikeusliitto esittää, että kaikki silpomisen muodot tulee kieltää yksiselitteisesti laissa kriminalisoimalla silpominen omana rikosnimikkeenään.
Asennemuutostyötä on jatkettava
Viime kädessä vastuu suojella lastaan silpomiselta on tyttöjen vanhemmilla. Asennemuutostyötä eri yhteisöjen parissa on jatkettava. Valtion tulee varmistaa riittävät resurssit asennemuutostyötä tekeville tahoille.
Sillä yksikin tyttö on liikaa.
Allekirjoita vetoomus ja vaadi tyttöjen suojelua silpomiselta!