Ihmisoikeusliitto vaikutti yhdessä Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmän kanssa sen puolesta, ettei hallitus leikkaisi toimeentulotuesta ja että toimeentulotuen uudistus tehtäisiin ihmisoikeuksia kunnioittaen.
Valitettavasti lopputulos on ihmisoikeusnäkökulmasta pettymys. Toimeentulotuen rangaistuksenomainen alentaminen rikkoo ihmisoikeuksia ja vaarantaa jokaiselle kuuluvan oikeuden välttämättömään toimeentuloon. Kun perusosaa pienennetään, ihmisarvoisen elämän edellytykset heikkenevät.
Toimeentulotuen saajat ovat yhteiskunnassa heikossa asemassa
Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Sen tehtävänä on turvata ihmisarvoisen elämän edellytykset ja oikeus välttämättömään toimeentuloon silloin, kun mitään muuta tukea ei ole. Se on viimeinen turvaverkko, joka auttaa selviytymään ja pysymään kiinni yhteiskunnassa.
Oikeus välttämättömään toimeentuloon on turvattu sekä perustuslain 19 §:ssä että Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirjan 13 artiklassa.
Toimeentulotuen saajat ovat usein valmiiksi heikommassa asemassa. Heillä ei voi olla lainkaan taloudellista puskuria, varallisuutta tai edes pieniä säästöjä. Moni pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa elävä kamppailee lisäksi terveysongelmien tai toimintakykyyn liittyvien haasteiden kanssa.
Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Jotta ne toteutuvat yhdenvertaisesti, julkisen vallan on kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisiin, jotka ovat haavoittuvassa asemassa. On ihmisoikeuksien ydinajatuksen vastaista hyväksyä, että osa ihmisistä ikään kuin putoaa kelkasta.
Toimeentulotukea ei saa alentaa, jos se vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellytykset
Jatkossa toimeentulotuen perusosa voidaan lain mukaan alentaa jopa puoleen, jos hakija ei hae ensisijaisia etuuksia tai etsi aktiivisesti kokoaikatyötä.
Kela ei kuitenkaan saa alentaa perusosaa, jos alentaminen vaarantaisi ihmisarvoisen elämän edellyttämän välttämättömän toimeentulon tai olisi muuten kohtuutonta. Kun Kela tekee alentamispäätöksen, sen on arvioitava hakijan tilanne yksilöllisesti.
Herää kuitenkin tärkeä kysymys: Miten käytännössä varmistetaan, että Kela perehtyy hakijan tilanteeseen aidosti ja yksilöllisesti? Lainsäädäntö ei kuvaa harkintaprosessia tai sen kriteereitä tarkemmin, ja menettely on toistaiseksi epäselvä.
Sosiaaliturvan taso on ennestäänkin liian matala
Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuksia valvovilta komiteoilta toistuvasti moitteita sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta. Siitä huolimatta hallitus on viime vuosina tehnyt useita merkittäviä sosiaaliturvaleikkauksia. Nyt leikattiin vielä viimesijaisesta toimeentulotuesta, mikä syventää köyhyyttä entisestään ja lisää ihmisten ahdinkoa.
Ihmisoikeusnäkökulmasta toimeentulotuen merkittävä alentaminen on kohtuutonta. Tuki ei ole aiemminkaan riittänyt kattamaan elämän perusmenoja. Tämän totesi myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitellessään toimeentulotukilain uudistusta joulukuussa 2025.
Toimeentulotuen perusosalla on tarkoitus kattaa ruoka, liikkuminen, vaatteet, puhelin- ja nettikulut, henkilökohtainen hygienia ja kodin puhtaus, vähäiset lääkkeet sekä harrastukset ja muut jokapäiväiset menot. Kun perusosa puolitetaan, yksin asuvan henkilön tuen määrä on 298,16 euroa kuukaudessa – vain noin 9,90 euroa päivässä.
Viranomaisen vastuuta ihmisoikeuksista ei voi ulkoistaa
Toimeentulotukihakemukset käsitellään ja alentamispäätökset tehdään kirjallisessa menettelyssä ilman henkilökohtaista tapaamista. Kelan virkahenkilöillä ei yleensä ole sosiaalihuollon koulutusta tai osaamista, vaikka hakijoiden joukossa on paljon ihmisiä, joiden elämäntilanne on hyvin vaikea.
Kelan mukaan toimeentulotuen hakijalla on mahdollisuus antaa kirjallinen selvitys siitä, miksi perusosaa ei pitäisi alentaa tai alentaminen olisi kohtuutonta. Kaikilla tuen hakijoilla ei kuitenkaan ole voimavaroja tai toimintakykyä laatia tällaista selvitystä varsinkaan stressaavassa elämäntilanteessa.
Viranomaisella on vastuu siitä, ettei kenenkään oikeus välttämättömään toimeentuloon jää toteutumatta. Tätä vastuuta ei voi siirtää yksilön harteille.
Ihmisoikeusliitto jatkaa työtä riittävän toimeentulon puolesta
Ihmisoikeusliitto ja Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmä jatkavat vaikuttamistyötä, jotta jokaisella olisi riittävästi rahaa ruokaan ja muihin arjen välttämättömiin menoihin.
Eduskunta edellytti toimeentulotukilakia uudistaessaan, että kiristysten vaikutuksia seurataan ja sääntelyä muutetaan tarvittaessa. Ihmisoikeusliitto tekee työtä sen eteen, että korjausliike todella tehdään. Viimeistään seuraavan hallituksen on nostettava sosiaaliturvaetuuksien tasoa, ja se on tehtävä viipymättä.
Pidämme ääntä, jotta oikeus riittävään toimeentuloon toteutuu Suomessa. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös köyhimmille ihmisille.
Teksti: Sanni Mäntyniemi, ihmisoikeuksien asiantuntija, Ihmisoikeusliitto
Lisätietoa uudistuksesta Kelan sivulla: Toimeentulotuen uudistus voimaan – muutokset näkyvät asiakkaiden elämässä lähikuukausina | Ajankohtaista | Kela
