Hyppää sisältöön

Ei myytävänä: Ihmisoikeusliiton pääsihteerin puheenvuoro vammaisten palveluiden ja ihmisoikeuksien puolesta

9.8.2016 kokoonnuttiin Kansalaistorilla vammaisten palveluiden ja ihmisoikeuksien puolesta. Ihmisoikeusliittoa tapahtumassa edusti pääsihteerimme Kaari Mattila. Lue koko puhe ja katso video!


”Ystävät, kesäkuun kymmenes päivä oli tärkeä ja hieno päivä. Tuolloin YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus astui vihdoin Suomessa voimaan. Sitä juhlistettiin isolla porukalla Eduskunnan edessä ja Musiikkitalolla. Oli upeaa, miten moni ihminen oli tullut paikalle.

Sopimuksen ratifiointi oli tärkeä askel, mutta nyt Suomen viranomaisten täytyy pistää YK:n sopimus toimeen. Kesäkuussa halusimme juhlistaa tärkeää etappia, mutta me ihmisoikeustoimijat tiesimme hyvin, että tällä hetkellä Suomessa hallituksen toimet saattavat johtavat pikemminkin vammaisten oikeuksien heikentymiseen. Siksi on hienoa, että te järjestätte tämän tilaisuuden ja että te kaikki olette täällä. Siksi olen itse täällä Ihmisoikeusliiton puolesta.

Ihmisoikeusliitto seuraa Suomen ihmisoikeustilannetta kokonaisuutena ja yritämme sitä parhaamme mukaan edistää. Tällä hetkellä meillä on iso huoli siitä, että vammaisten oikeuksia nyt rapautetaan – oikeuksia joiden teistä niin monet ja Suomen lukuisat vammaisten oikeuksien järjestöt ovat tehneet vuosia työtä. Vammaisten ihmisten oikeudet ovat kaikkien asia.

Hyvät ystävät, tällä hetkellä esitetään Suomessa korkea-arvoistenkin toimijoiden keskuudessa heittoja, joiden mukaan joillain ihmisillä olisikin vähemmän oikeuksia kuin toisilla. Että vammaisten ihmisten oikeudet olisivat jotain, mitä ei voida toteuttaa taloudellisesti vaikeina aikoina. Näin asia ei ole ja meidän täytyy muistuttaa päättäjiä siitä.

Vammaisten henkilöiden aito osallisuus ja oikeus valita oma asuinpaikka ei toteudu tällä hetkellä yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa. Yleensä kunta osoittaa asumisyksikön, johon vammaisen henkilön tulee muuttaa. Vain harvoin kyseessä on aito valinta eikä ihmisten omia mieltymyksiä tai toiveita oteta juurikaan huomioon.

Vammaisen henkilön koti saattaa muuttua sen johdosta, että kunta on kilpailutuksessaan päätynyt eri palveluntuottajaan. Ei ole harvinaista, että vammaiselle henkilölle ilmoitetaan muuttopäivä ja uusi asuinpaikka eikä hän voi itse vaikuttaa päätökseen. Tämä on kyllä aivan kohtuutonta.

Vammainen henkilö joutuu usein muuttamaan kodistaan kun hänen palvelutarpeensa muuttuu. Asian pitäisi tietysti olla niin, että kun ihmisen toimintakyky muuttuu, hänen saamansa palvelut muuttuvat. Mutta käytäntö on liian usein se, että vammainen ihminen muuttaa, mikäli palvelujen tarve muuttuu. Tähän tarvitaan muutos.

Vammainen henkilö ei aina voi itse päättää itseään koskevista asioista. Vammaisia henkilöitä kohdellaan usein yhtenä isona ryhmänä ja suhtaudutaan ikään kuin kaikilla vammaisilla ihmisillä olisi samanlaiset tarpeet ja toiveet, myös asumisen osalta. Tällainen vanhakantainen ajattelu joutaisi romukoppaan.

Ihmisoikeusliitto on ollut mukana EU:n Perusoikeusviraston vertailevassa tutkimuksessa, jossa tavoitteena on tehdä näkyväksi siirtymäprosessia vammaisten henkilöiden itsenäiseen asumiseen. Kevään ja kesän aikana olemme haastatelleet laajasti eri puolella Suomea asiantuntijoita, palveluista vastavia kuntatoimijoita, palveluja tuottavia tahoja sekä vammaisia henkilöitä itseään. Tutkimuksen lopulliset tulokset valmistuvat vuonna 2018.

Perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta mietimme muun muassa, mitä uhkia liittyy niin sanottujen uuslaitosten syntyyn kun entisiä laitosyksiköitä muutetaan asumisyksiköiksi. Muuttuuko vain paikan nimi vai muuttuvatko aidosti myös käytännöt? Toteutuuko esimerkiksi itsemääräämisoikeus aiempaa paremmin? Vai tehdäänkö ihmisten puolesta edelleen laitosmaisilla käytännöillä. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä kun rakenteita mullistetaan.

Hyvät ystävät, tällä hetkellä esitetään Suomessa korkea-arvoistenkin toimijoiden keskuudessa ikään kuin heittoja, joiden mukaan joillain ihmisillä olisikin vähemmän oikeuksia kuin toisilla. Että vammaisten ihmisten oikeudet olisivat jotain, jotka voidaan kyllä toteuttaa hyvänä taloudellisena aikana, muttei taloudellisesti vaikeina aikoina. Ystävät: näin asia ei ole ja meidän täytyy muistuttaa päättäjiä siitä.

Suomen valtiolla on velvollisuus turvata kaikille kansainvälisten sopimusten ja perustuslain takaamat oikeudet. Kukaan meistä ei voi tietää, koska itse on tilanteessa joissa omat oikeudet eivät toteudukaan. Sillä ihmisoikeudet eivät ole myytävänä, eikä niitä voi ottaa meistä keneltäkään pois. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Kiitos.”

Kaari Mattila, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri

Ihmisoikeuksien puolustajia tarvitaan nyt!

Liity tukijaksi

Jaa tämä artikkeli somessa

Tue ihmisoikeustyötä

Lahjoita

Vaikuta ihmisoikeuksien puolesta ja tue työtämme. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

Tee lahjoitus