Suomi valmistautuu itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlaan. Juhlavuoden aikana on esimerkiksi naisten oikeuksien historiaa tehty näkyväksi. Eri vähemmistöt ovat piirtyneet aiempaa paremmin osaksi Suomen kansallista kertomusta. Juhlapuheista olen kuitenkin etsinyt oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Ehkä niiden merkitystä Suomen hyvinvoinnille ja vauraudelle pidetään niin itsestäänselvänä, että ne unohtuvat. Kuitenkin oikeusvaltion keskeiset piirteet kuten riippumaton oikeuslaitos ja ihmisoikeuksiin pohjaava vahva perustuslaki ovat hyvinvoinnin ja demokratian kovaa ydintä, kirjoittaa Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila blogissamme.
Nykyiset oikeutemme eivät ole syntyneet itsestään tai sattumalta. Niitä ovat olleet ajamassa laajat kansalaisliikkeet kuten naisjärjestöt tai ammattiliitot. Oikeuksien edistäjät ovat kohdanneet aikanaan vastustusta ja häpäisyäkin, mutta he ovat jatkaneet. Tänä päivänä itsestään selvinä pitämämme oikeudet syntyivät oman aikansa rohkeiden yhteisvoimalla. Ja nykyiset ihmisoikeuspuolustajat luovat tuleville sukupolville oikeuksia, jotka aikanaan tulevat tuntumaan tuiki tavallisilta.
Itsenäisen Suomen historia on ihmisoikeuksien juhlaa, mutta myös vaikenemista ja vääryyttä. Suomi on rakentanut upean koulujärjestelmän, mutta siitä ei ole kuin hetki kun sama Suomi kohteli karusti saamelais-, romani- ja viittomakielisiä lapsia kouluissa. Kehitysvammaisilta ihmisiltä evättiin mahdollisuus saada lapsia vielä 50 vuotta sitten, transihmisiltä vieläkin. Yhdenvertaisuuden edistämisen historia on kovin nuori ja siksi myös haavoittuvainen.
Mitä haluan sanoa sinulle juhlapäiväsi aattona, satavuotias itsenäinen Suomi?
Ole sinä se maa, joka vaalii oikeusvaltiota ja perustuslakia. Ole se valtio, joka kuulee herkällä korvalla kansalaisyhteiskuntaa. Sillä kansalaisyhteiskunta auttaa sinua näkemään, kenen oikeudet eivät vielä toteudu. Älä jatkossakaan käperry piiloon tai moiti kritisoijia – he auttavat sinua pysymään vahvana oikeusvaltion tiellä. Ole se maa, joka murtaa seuraavina vuosikymmeninä syrjinnän.
Kuuntele jatkossakin kaikkia asukkaitasi arvostaen ja anna ihmisille päätäntävaltaa. Sillä, armas Suomi, vaikka joskus haluaisitkin, köyhimmät ihmiset tai vähemmistöihin kuuluvat ihmiset eivät enää ole hiljaa! Näytä, että ihmisoikeudet eivät ole vain kansainvälisiin juhlatilaisuuksiin varattua liturgiaa, vaan kaikille kuuluvia. Näytä olevasi maa, jossa rasistit tai uusnatsit eivät asukkaitasi vaienna.
Sen, mitä nyt tapahtuu Puolassa ja Unkarissa, pitäisi herätellä jokaista poliitikkoa myös Suomessa. Oikeusvaltion historia on näissä maissa hauras ja nuori, mutta se ei ole niin vanha Suomessakaan. Ihmisoikeusliiton edeltäjää, Ihmisoikeuksien liittoa, yrittivät vastustajat lakkauttaa 1930-luvulla, jolloin fasismin tuulet pyyhkivät yli Euroopan.
Ota siis vakavasti pienetkin varoitusmerkit demokratian ja ihmisoikeuksien heikentymisestä! Ole sinä se paikka asua, jossa korkeassa asemassa olevat poliitikot eivät kyseenalaista perus- ja ihmisoikeuksia, edes vitsin varjolla. Nosta pikemminkin malja itsenäisyyden lisäksi perustuslaillemme, joka uudistuksen jälkeen vastaa Suomen kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita. Perustuslaki turvaa oikeudet heillekin, joille osa meistä Suomen asukkaista soisi vähemmän oikeuksia kuin toisille.
Ole se Suomi, joka ei vain turvaa minimitasoa, vaan edistää ihmisoikeuksia aktiivisesti. Tällaisia maita tarvitaan. Rakas Suomi, ole sinä sellainen maa.
Kaari Mattila
Kirjoittaja on Ihmisoikeusliiton pääsihteeri.
