Demokratia ja oikeusvaltio ovat rapautumassa lukuisissa maailman maissa. Suomi ei ole immuuni tälle kehitykselle. Jo pieniä merkkejä oikeusvaltion horjumisesta on syytä seurata valppaana. Ihmisoikeusliiton Oikeusvaltio NYT! -kutsuvierastilaisuudessa 7.3.2024 kuultiin puheenvuoroja oikeusvaltion turvaamisen puolesta oikeuslaitoksen, taiteen, tieteen, median ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta.
Illan päätteeksi vieraat pääsivät sukeltamaan suomalaisen oikeusvaltion myrskyisiin vaiheisiin Kansallisteatterin Ensimmäinen tasavalta -esityksessä. Kansallisteatterin pääohjaajan Esa Leskisen ohjaama ja käsikirjoittama näytelmä kuvaa suomalaisen oikeusvaltion ja demokratian syntyvaiheita sekä presidentti K. J. Ståhlbergin roolia siinä.
Kansallisteatterin kahvila Willensaunassa järjestetyn tilaisuuden avasi Ihmisoikeusliiton johtokunnan puheenjohtaja Panu Mäenpää ja juonsi Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.
– Nyt on korkea aika tiivistää erilaisten oikeusvaltion puolustamisesta kiinnostuneiden tahojen välistä yhteistyötä. Vanhat keinot eivät riitä, jos oikeusvaltiota nakerretaan samaan aikaan monelta suunnalta ja monin tavoin, Mattila painotti.
Oikeusvaltion puolustamisessa myös taiteella on oma roolinsa
Tilaisuudessa ensimmäisen puheenvuoron sai Kansallisteatterin pääohjaaja Esa Leskinen.
– Presidentti Ståhlberg puolusti suomalaista oikeusvaltiota merkittäviä hyökkäyksiä vastaan. Silti hänen merkityksestään Suomelle puhutaan kovin vähän.
Ensimmäinen tasavalta -näytelmän sisältö on historiallisesta näkökulmastaan huolimatta erittäin ajankohtainen.
– Oikeusvaltion rapautumisesta kertoo se, että huomattavan monet julkisissa viroissa olevat henkilöt ovat vähätelleet oikeusvaltiota viime vuosina, Leskinen huomautti.
Leskinen myös allekirjoitti Kaari Mattilan peräänkuuluttaman tarpeen, että oikeusvaltion puolustaminen vaatii verkostojen vahvistamista eri yhteiskunnan tahojen kesken.
– Teatteri tarjoaa merkittävän välineen, jonka avulla keskustelua oikeusvaltion tilasta voidaan käydä, Leskinen korosti.
Oikeusvaltiossa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja valtio toimii aktiivisesti oikeuksien turvaamiseksi
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi muistutti, että demokraattinen oikeusvaltio ei ole enemmistödiktatuuria. Oikeusvaltiossa perus- ja ihmisoikeuksien täytyy olla kunniassa.
Oikeusvaltion turvaaminen vaatii tuomioistuinten riippumattomuuden suojaamista perustuslaissa.
– Tuomioistuinten riippumattomuutta on suojattava ihmisten takia. Oikeutta hakevien on saatava asiansa sellaisen riippumattoman tahon ratkaistavaksi, jonka ei tarvitse pelätä vallanpitäjien reaktioita, Kuusiniemi painotti.
Tutkijatohtori Milka Sormunen Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta toi puheenvuorossaan esiin, että oikeusvaltion puolustamisessa on kyse sekä olemassa olevien rakenteiden suojelemisesta että oikeusvaltion kehittämisestä. Esimerkiksi suhtautuminen ilmastokriisiin on yksi suurimmista oikeusvaltion tulevaisuuden haasteista.
Sormunen korosti, että suomalainen oikeusvaltio on vahvistunut vähitellen. Viime vuosikymmeninä perus- ja ihmisoikeudet ovat laajentuneet suojaamaan yhä useampia ihmisiä. Esimerkiksi lapset ovat aktiivisia toimijoita, joilla on omia, subjektiivisia oikeuksia. Positiivisesta kehityksestä huolimatta on edelleen ryhmiä, joiden oikeuksista ollaan valmiita joustamaan esimerkiksi kansallisen turvallisuuden nimissä.
– Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutuminen vaatii valtiolta aktiivista toimintaa. Muuten he ovat entistä alttiimpia syrjinnälle ja perusoikeuksien loukkauksille, Sormunen totesi.
Tieteen vapaus ja sukupuolten tasa-arvo kertovat oikeusvaltion tilasta
–Maailmalla oikeusvaltion kriisi on vielä syvempi kuin täällä Suomessa. Globaalin kehityksen perusteella oikeusvaltio ei ole tällä hetkellä voittava malli, vaan itsevaltius ja sortavat mallit lisääntyvät, totesi Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax.
Peräti 6 miljardia ihmistä maailman väestöstä elää tällä hetkellä maissa, joissa oikeusvaltio on viime vuosina heikentynyt (World Justice Project).
Brax nosti esiin tieteen vapauden merkityksen keskeisenä oikeusvaltion kehittymisen kannalta.
– Tutkimus on osoittanut, että mitä vapaampi tiede ja akatemia on, sitä paremmassa kunnossa on myös oikeusvaltio, Brax huomautti.
Oikeusvaltion mureneminen on käynnissä myös Euroopan sisällä. Sukupuolten tasa-arvon ja demokratian välisiä kehityskulkuja EU:ssa toi keskusteluun Euroopan politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola Helsingin yliopistosta.
Oikeistopopulismin nousu, sukupuolten tasa-arvon kiistäminen ja siitä neuvottelu on johtanut Euroopassa esimerkiksi aborttioikeuden kieltämiseen Puolassa, transihmisten oikeuksien kaventamiseen Unkarissa ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn rahoituksen vähenemiseen Espanjassa.
– Oikeistopopulismin ja äärioikeiston nousun ytimessä ovat seksismi, rasismi ja transfobia. Tämä haastaa naisten oikeuksia ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia EU:n perusarvona., Kantola summasi.
– Sukupuolten tasa-arvosta puhuminen haastaa meidät puhumaan oikeusvaltiosta laajemmin kuin juridisesta näkökulmasta. Sukupuolten tasa-arvo on ollut EU:ssa vahvasti jaettu arvo, jota europarlamentaarikot ovat aiemmin joutuneet vastustamaan epäsuorasti. Tällä hetkellä tasa-arvoa vastustetaan hyvin suoraan, Kantola totesi.
Vapaa media ja kansalaisyhteiskunta toimivat oikeusvaltiossa vallan vahtikoirina
Viestintätoimisto Milttonin varatoimitusjohtaja Kaius Niemi muistutti, että lehdistöön kohdistunut sensuuri ei ole pelkkä jäänne historian lehdillä. Kyse on ilmiöstä, joka saattaa toistua uudelleen missä tahansa, kuten on nähty esimerkiksi Unkarissa. Niemi toimii myös Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston puheenjohtajana.
– Meidän täytyy yrittää rakentaa ja pitää yllä yhdessä jaettua käsitystä siitä, miksi lehdistö on tärkeä instituutio yhteiskunnassa. On syytä olla huolissaan siitä, että ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, mikä on lehdistön rooli tässä ajassa, Niemi huomautti.
Niemi painotti, miten tärkeää on, että lehdistönvapauden puolesta puhuvat toimittajien lisäksi mahdollisimman monet ihmiset yhteiskunnan kaikista osista.
– Lehdistönvapaus ei ole lehdistöä itseään varten. Lehdistönvapaus on kansalaisten oikeutta päästä sellaisen tiedon äärelle, jota vain journalismi pystyy tuottamaan, Niemi päätti puheenvuoronsa.
Vapaan median lisäksi myös kansalaisyhteiskunnalla on oikeusvaltiossa rooli vallan vahtikoirana.
– Kansalaisyhteiskunta voi esimerkiksi puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin tai nostaa esiin epäiltyjä väärinkäytöksiä. Sen lisäksi järjestöt tekevät tärkeää vaikuttamistyötä, muistutti Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön johtaja Martta October.
Kansalaisyhteiskunnan tila kertoo myös siitä, miten tehokkaasti mielipiteen- tai ilmaisunvapaus on taattu tai miten kokoontumisvapaus toimii. EU:n perusoikeusviraston tuoreen selvityksen mukaan eurooppalaisiin kansalaisjärjestöihin kohdistuu erilaisia hallinnollisia ja oikeudellisia rajoituksia, resurssit ovat riittämättömiä eivätkä järjestöt pääse vaikuttamaan päätöksentekoon.
– Oikeusvaltion ja demokratian kannalta on myös vaarallista, jos yhteiskunnallisen keskustelun osallistujia aletaan vaientaa. Siksi vihapuheen vastainen työ on tärkeää, October totesi.
Myös suomalaisessa oikeusvaltiokulttuurissa ja kansalaisyhteiskunnan toimintatilassa on havaittavissa tiettyjä muutoksia.
– Esimerkiksi lyhyet lausuntoajat vaarantavat oikeuden osallistua ja antaa panoksensa asioiden valmisteluvaiheessa. Se taas vaarantaa laadukkaan lainvalmistelun. Kyse on kansalaisyhteiskunnan tosiasiallisista mahdollisuuksista osallistua esimerkiksi hallituksen esityksistä käytävään keskusteluun, October huomautti.
– Ihmisoikeusliitto haluaa nostaa esiin oikeusvaltion tilaa heikentäviä tapahtumaketjuja ja lisätä ihmisten tietoa oikeusvaltion merkityksestä, sillä vahva oikeusvaltio on ihmisen paras ystävä, October summasi lopuksi.
Kuvat: Veera Kontula
Sinäkin voit suojella oikeusvaltiota!
Sinun avullasi me voimme entistä voimakkaammin vaikuttaa siihen, että Suomi on nyt ja tulevaisuudessa oikeusvaltio, jonka ytimessä ovat ihmisoikeudet. > Lahjoita työllemme nyt!