Tammikuussa 2021 Puolassa astui voimaan laki, jonka nojalla abortti on maassa käytännössä kokonaan kielletty. Kiistanalainen laki nostatti jo valmisteluvaiheessa Puolan kansalaisyhteiskunnassa jyrkkää vastustusta ja mielenosoituksia. Aborttioikeuden rajoittaminen on osa suurempaa muutosta, jonka myötä Puola on viime vuosina ottanut suuria harppauksia taaksepäin ihmisoikeus-, oikeusvaltio- ja demokratiatilanteessa. Näihin teemoihin syvennyttiin Ihmisoikeusliiton maaliskuisessa jäsen- ja vapaaehtoisten illassa.
Etätilaisuudessa puhuivat Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professori Magdalena Kmak, asianajaja ja väitöskirjatutkija Eliza Rutynowska sekä taiteilija ja aktivisti Karolina Kucia. Keskustelua veti Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola.
Puolan oikeuslaitos ei enää täytä riippumattomuuden kriteerejä
Ihmisoikeuksia ja kansainvälistä turvapaikkalainsäädäntöä tutkiva professori Magdalena Kmak toi esille, että oikeusvaltion rappeutuminen koskee muun muassa oikeusjärjestelmää: ”On ilmiselvää, ettei Puolan perustuslakituomioistuin sen paremmin kuin maan korkein oikeuskaan enää täytä riippumattomuudenkriteerejä.”.
Puola on saanut kritiikkiä toiminnastaan Euroopan unionilta. EU:n tuomioistuimelta on tullut tuomioita, joiden mukaan Puola rikkoo oikeusvaltioperiaatetta. Maan hallitus ei kuitenkaan tunnusta ongelmia.
Kmak havainnollisti esimerkein, miten maan oikeuslaitoksen riippumattomuus on vaarantunut. Hän mainitsee päätöksen, jossa Puolan korkeimman oikeuden tuomareiden eläkeikää päätettiin laskea. Näin hallinto pääsi helpolla tavalla eroon iäkkäämmistä tuomareista ja pystyi valitsemaan omaa linjaansa myötäileviä tuomareita.
On myös vahvoja viitteitä siitä, että Puola rikkoo kansainvälistä oikeutta kieltäytyessään käsittelemästä turvapaikkahakemuksia. Kmakin mukaan tätä tapahtuu erityisesti Valko-Venäjän ja Puolan rajalla: ”Rajaviranomaiset kieltäytyvät systemaattisesti turvapaikkahakemusten vastaanottamisesta.”
Vähemmistöt ja naiset kärsivät demokratian ja oikeusvaltion heikkenemisestä eniten
Puolassa toimiva asianajaja ja väitöskirjatutkija Eliza Rutynowska näki Kmakin tavoin Puolan tilanteen synkkänä.
“Maamme koko syyttäjälaitos on läpeensä politisoitunut. Syyttäjiä lähetetään abortteja tekeviin sairaaloihin, lääkäreitä painostetaan ja abortin tehneiden naisten perheenjäseniä ja läheisiä vainotaan. Tämä on todellisuus, jossa elämme.”
Samaan aikaan kansalaisyhteiskunnan toimijat ja aktivistit, jotka vastustavat maan vaarallista kehitystä, yritetään hiljentää väkivalloin.
”Rauhanomaisia mielenosoittajia pidätetään mielivaltaisesti, eikä hallinto tuomitse poliisiväkivaltaa millään tavalla. Sen sijaan mielenosoittajia syyllistetään koronaviruksen levittämisestä ja pandemian pahentamisesta”, Rutynowska kertoi.
Hän myös muistutti, että maan poliittinen tilanne iskee voimakkaimmin ja laajimmin seurauksin ihmisryhmiin, joiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa on jo valmiiksi puutteita.
”Vähemmistöryhmät, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, sekä naiset kärsivät eniten, kun demokratia ja oikeusvaltio heikkenevät.”
Katolinen kirkko ja konservatiiviset eturyhmät mukana sopassa
Taiteilija ja aktivisti Karolina Kucia avasi puheenvuorossaan Puolan aborttilainsäädännön historiaa. Lisäksi hän nosti erityisesti esille hallitusta lähellä olevien instituutioiden ja eturyhmien vaikutuksen.
Katolisen kirkon valta-asema on Puolassa yhä vahva. Nykyisen populistisen hallinnon aikana myös kirkko on kytkeytynyt entistä vahvemmin poliittiseen päätöksentekoon näennäisestä riippumattomuudestaan huolimatta.
Samalla uudemmat toimijat, kuten konservatiivisia arvoja ajava ja lakikysymyksiin painottuva Ordo Iuris –ajatuspaja, lobbaavat ja tukevat päättäjiä. Ordo luris vastustaa muun muassa seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien laajentamista, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, kattavaa seksuaalikasvatusta, ehkäisyä ja avioeroja.
Kucian mukaan nämä ryhmät pyrkivät määrittelemään uudelleen kansainvälisesti tunnustetut ihmisoikeudet: ”He toimivat purkamalla ja kääntämällä ihmisoikeuskieltä vastaamaan omia poliittisia intressejään.”
EU:n vahvempi painostus on tärkeä osa ratkaisua
Osana tilanteen ratkaisemista kaikki kolme puhujaa peräänkuuluttivat EU:n ja kansainvälisen yhteisön vastuunkantoa. Lisäksi he muistuttivat, että oikeusvaltion ja demokratian rappeutuminen ei koske pelkästään Puolaa, vaan EU:n tulisi ottaa nykyistä tiukemmin kantaa myös Unkarin tilanteeseen.
”Ellei EU kohta ymmärrä, että sillä on yhteisössään kaksi autoritaarista ja epädemokraattista valtiota, Puola ja Unkari, voi olla, että muut valtiot seuraavat samaa kehityskulkua. Niin oikeusvaltion mureneminen tapahtuu. On paljon helpompaa johtaa autoritaarisesti kuin demokraattisesti”, Rutynowska varoitteli.
Teemaillan aikana pallo heitettiin myös Suomesta käsin Puolan tilannetta seuraaville. ”Kirjoittakaa hallituksellenne ja Euroopan parlamentin jäsenille, joita äänestätte. Vaatikaa heitä nostamaan nämä aiheet esille parlamentissa”, Kmak vetosi.
Toisaalta asiantuntijat näkivät myös toivoa Puolan nuoressa sukupolvessa, joiden he uskoivat näyttävän tyytymättömyytensä nykyhallintoon jo seuraavissa parlamenttivaaleissa 2023.
”Meillä on vahva usko nuorempaan sukupolveen, jotka tälläkin hetkellä osoittavat mieltään Puolan kaduilla.”
Ihmisoikeusliiton järjestämä teemailta oli osa ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen rahoittamaa EU:n kivijalka horjuu – ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion tila Euroopassa -hanketta. Syksyllä 2021 Ihmisoikeusliitto järjestää aiheesta julkisen seminaarin.
Teksti: Kerttu Willamo
Lue myös:
Kansainvälisen ihmisoikeusjärjestöjen kattojärjestön FIDHin (International Federation for Human Rights), jonka jäsen myös Ihmisoikeusliitto on, kattava raportti Puolan tilanteesta: Poland: LGBT + rights and abortion left behind
