Köyhyys on merkittävin ihmisoikeusongelma ja eriarvoisuutta aiheuttava tekijä maailmassa. Köyhyys ei ole vain kehitysmaiden ongelma, vaan se on keskeinen ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä aiheuttava ongelma myös kehittyneissä maissa kuten Suomessa. Köyhyydellä on laaja-alaiset seuraukset ja se heikentää olennaisesti ihmisoikeuksien toteutumista, kirjoittaa MLL:n Esa Iivonen Ihmisoikeusliiton blogissa.
Oikeus riittävään elintasoon ja oikeus sosiaaliturvaan sisältyvät taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen ja Euroopan neuvoston uudistettuun sosiaaliseen peruskirjaan. Oikeus riittävän elintasoon ja sosiaaliturvaan sisältyy sekä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen että vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen. Myös naisten syrjinnän poistamista koskeva YK:n yleissopimus on tärkeä riittävän elintason ja sosiaaliturvan varmistamisten kannalta.
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset ihmisoikeudet ovat erityisen tärkeitä lapsille. Riittävän elintason ja sosiaaliturvan lisäksi niillä turvataan lasten kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta olennaisia palveluita, kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä vapaa-ajan palveluita.
Erityisen haitallista on lapsena koettu köyhyys
Lapsuudessa koetun köyhyyden pitkäaikaiset kielteiset vaikutukset tulevat vahvasti esille tutkimuksissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksissa on selvitetty vuonna 1987 ja 1997 syntyneiden ikäluokkien hyvinvointia. Lapsuudenkodin pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat näkyvät nuorten aikuisten elämässä muun muassa hoitoa vaativina mielenterveyden ongelmina, heikompina kouluarvosanoina ja lyhyempänä koulupolkuna.
Vuoden 2015 jälkeen lapsiperheköyhyys on kasvanut Suomessa. Pienituloisiin kotitalouksiin kuului 9,4 prosenttia lapsista vuonna 2015. Vuonna 2017 osuus oli 11,1 prosenttia. SOSTE:n selvityksen mukaan vuoden 2015 jälkeen tehdyt sosiaaliturvan muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa. Erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on huonontunut vuoden 2015 jälkeen. Tämän vuoden alussa voimaantullut vähimmäismääräisten vanhempainpäivärahojen korotus onkin hyvin tervetullut.
Sosiaaliturvauudistuksessa on huomioitava lapsiperheiden tukeminen
Seuraavalla hallituskaudella on tarkoitus uudistaa sosiaaliturvaa ja perhevapaita. Sosiaaliturvaa uudistettaessa on syytä parantaa lapsiperheiden toimeentulon tukemista ja ehkäistä lapsiperheköyhyyttä. Lapsilisän reaaliarvo on tällä hetkellä huomattavasti pienempi kuin 1990-luvun puolivälissä. Lapsilisän ostovoiman kehitys tulee turvata palauttamalla sen indeksisidonnaisuus. Yksinhuoltajaperheiden muita perheitä heikompaa tilannetta voitaisiin parantaa nostamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja tekemällä elatustukeen tasokorotus.
Perhevapaauudistuksessa ei saa unohtaa heikommassa asemassa olevia lapsiperheitä. Kaikissa perheissä ei ole kahta hyvässä työsuhteessa olevaa vanhempaa. Viime vuonna kaatunut perhevapaauudistus olisi ollut leikkaus kahdelle kolmasosasta perheitä. Toivottavasti nyt perhevapaauudistukseen varataan sen tarvitsema rahoitus.
Esa Iivonen
Kirjoittaja on johtava asiantuntija (lasten oikeudet ja lapsi- ja perhepolitiikka) Mannerheimin Lastensuojeluliitossa.
