Suomessa on tapahtunut huolestuttava käänne ihmisoikeuksien kunnioittamisessa. Ihmisoikeusliiton Käännekohta-kampanja kertoo, miten ihmisoikeudet eivät kaikkien kohdalla toteudu.

Käännekohta kampanja

Köyhyyden kokemusasiantuntija Kaisa Nevanperä kertoo uudessa kampanjassa, millaista on köyhyys Suomessa 2010-luvulla.

 

”Ihmisoikeuksien edistäminen ei näytä olevan päättäjillemme enää yhtä tärkeää kuin ennen. Lainmuutoksia ja päätöksiä tehdään ilman perusteellista arviointia siitä, miten ne vaikuttavat ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon tai eri ihmisryhmien asemaan. Nyt ihmisoikeuksien rapautumisesta on nähtävissä merkkejä ihmisten elämässä,” sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Sosiaali- ja terveyspuolen leikkaukset osuvat kipeimmin jo ennestään heikoimmassa asemassa oleviin. Kasautuvina vaikutukset pienituloisten ihmisten elämään voivat olla dramaattisia. Riittävä toimeentulo on myös ihmisoikeuskysymys. Suomi sai jo viime vuonna Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta moitteita perusturvan liian alhaisesta tasosta.

”Ihmisoikeudet eivät ole mitään luksusta. Suomella on velvollisuus turvata ihmisoikeudet myös taloudellisesti vaikeina aikoina,” sanoo Kaari Mattila.

Käännekohta-kampanja nostaa esiin myös sen, miten rasistinen vihapuhe ja syrjintä ovat monille arkipäivää Suomessa. Se saa ihmiset välttelemään tiettyjä paikkoja ja pelkäämään. Ihmisoikeusliitto on jo pitkään nostanut esille puutteita siinä, miten Suomen oikeuslaitoksessa tunnistetaan viharikokset ja -motiivit. Lisäksi yhä edelleen rakenteellista rasismia on Suomessa kaikilla elämän alueilla.

Käännekohta-kampanjassa kerrotaan myös siitä, miten syrjintä ja kiristykset palvelujen saannissa vaikuttavat vammaisten ihmisten asemaan. Suomessa peräänkuulutetaan usein vammaisten ihmisten suurempaa osallistumista yhteiskunnassa, mutta nykyiset toimet ennemminkin sysäävät heitä ulkopuolelle.

”Millaisen Suomen haluamme? Ihmisoikeuksiin kuuluu, ettei vammaisuus tai ihonväri saa vaikuttaa mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä tai käyttää erilaisia palveluja,” Kaari Mattila sanoo.

Ihmisoikeudet eivät ole vain sopimuksia paperilla, vaan ne vaikuttavat ihmisten elämään joka päivä. Käännekohta-kampanjassa Kaisa, Ezana ja Pirkko kuvailevat, miten jokainen heistä on huolissaan tulevaisuudestaan. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Kampanja tähtää Kaisan, Ezanan ja Pirkon kaltaisten ihmisten oikeuksien turvaamiseen.

”Meillä on käynnissä useita merkittäviä hankkeita kuten nuorisotyöntekijöiden ihmisoikeuskoulutus 27 kaupungissa ympäri Suomea. Lisäksi teemme jatkuvaa syrjinnän vastaista työtä. Valitettavasti hienot projektitkin ovat vaarassa ilman yleisavustusta. Eri ministeriöiden suunnalta tulleet mittavat rahoitusleikkaukset ja valtionavustukseen kohdistuva lakkautusuhka vaikeuttavat olennaisesti pitkäjänteistä ihmisoikeustyötämme. Siksi tarvitsemme myös yksittäisten ihmisten tukea,” Mattila sanoo.

Voit tukea Ihmisoikeusliiton työtä ihmisoikeuksien puolesta liittymällä jäseneksi: ihmisoikeusliitto.fi/jaseneksi

Lue Käännekohta-kampanjan kirjoitukset Kaisalta, Pirkolta ja Ezanalta.

Ihmisoikeusliitto on kansalaisjärjestö, joka seuraa kokonaisvaltaisesti Suomen ihmisoikeustilannetta, vaatii ihmisoikeuksien toteuttamista ja tuo päivänvaloon ihmisoikeusloukkauksia Suomessa.

Lisätiedot: Pääsihteeri Kaari Mattila, p. 050 536 8195
Mediatiedustelut: Tiedottaja Reetta Helander, p. 044 706 2392