Tällä viikolla 40-vuotisjuhliaan viettävän Ihmisoikeusliiton ydintehtävä on säilynyt samana läpi vuosikymmenten: perus- ja ihmisoikeuksien puolustaminen ja edistäminen sekä ihmisoikeusongelmien esille nostaminen Suomessa. Juuri nyt elämme aikoja, jolloin yhteistyö ihmisoikeuksien puolustamiseksi on erityisen tärkeää, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja Maija Jäppinen ja pääsihteeri Kaari Mattila.
Ihmisoikeusliiton juuret ulottuvat jo 1930-luvulle, jolloin perustettiin Ihmisoikeuksien liitto –niminen järjestö. Nykyisessä muodossaan Ihmisoikeusliitto perustettiin vuonna 1979.
Nuo 1930-luvun vaiheet palaavat nyt mieleen ja tuntuu, että historia on syklistä. Seuraamme populistisen nationalismin nousua, kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän kyseenalaistamista ja vapaan kansalaisyhteiskunnan toiminnan rajoittamista Euroopassa ja ympäri maailmaa. Euroopan unionin jäsenmaista Puolassa ja Unkarissa oikeusvaltiota rapautetaan eikä oikeuslaitos ole arvioiden mukaan enää riippumaton. Olemme vakavan äärellä.
Tarvitaan vahvaa puskuria rasismista, naisvihasta ja eri vähemmistöihin kohdistuvasta vihamielisyydestä ammentavaa populismia vastaan. Ihmisoikeuksia puolustavien kansalaisjärjestöjen rooli korostuu, muttei ole helppo. Sisarjärjestöjämme muualla maailmassa tuemme maailman vanhimman ihmisoikeuksiin keskittyvän järjestön International Federation of Human Rightsin (FIDH) kautta. Monet niistä tekevät työtään todella vaativissa ja jopa hengenvaarallisissa olosuhteissa. Yhdessä olemme vahvempia.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että ihmisoikeudet ovat YK:n perustamisen jälkeen edenneet huikeasti. Ihmisoikeuksien kirjaaminen kansainvälisiksi sopimuksiksi ja sieltä vähitellen lainsäädäntöön turvaa oikeudet meistä jokaiselle. Vaikka sopimusten toteutuminen on kovin kesken, ilman tätä järjestelmää maailmassa vallitsisi vielä enemmän vahvimman laki.
Vahva kansalaisyhteiskunta vauhdittaa ihmisoikeuksia eteenpäin
Miltei aina ihmisoikeuksien edistymiseen tarvittavan muutoksen on sysännyt liikkeelle kansalaisyhteiskunta. Myös Ihmisoikeusliitto on ollut vauhdittamassa monia muutoksia kuten vahvemman yhdenvertaisuuslain aikaansaamista ja ihmisoikeuksien sisällyttämistä peruskoulujen opetussuunnitelmaan vuonna 2016 – kumpikin ihmisoikeuksien edistymisen kannalta oleellisia askelia.
Ihmisoikeusliiton roolina on usein ollut uusien ilmiöiden nostaminen ihmisoikeusagendalle. Esimerkiksi tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista uranuurtavaa työtä olemme tehneet Suomessa jo 18 vuoden ajan. Viime aikoina olemme herätelleet yhteiskunnallista keskustelua ja tietoisuutta siitä, että oikeus riittävään toimeentuloon ei toteudu Suomessa sekä siitä, että tuhannet kehitysvammaiset ihmiset tekevät työtä ilman palkkaa ja muita perustavia työoikeuksia.
Yksi pitkäaikainen työmme tavoite on syrjinnän poistaminen. Tässä työssä toimimme yhdessä muun muassa alkuperäiskansa saamelaisten, romanien ja muiden rodullistettujen ihmisten, viittomakielisten, vammaisten ihmisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen omien järjestöjen kanssa. Pyrimme olemaan luotettavia liittolaisia ja oppimaan kumppaneilta.
Tietoa siitä, mitä ihmisoikeudet ovat ja mitä ne eivät ole, tarvitaan paljon lisää. Erityisen ajankohtaista tämä on nyt, kun ihmisoikeuksien merkitystä pyritään julkisessa keskustelussa hämärtämään. Sen vuoksi Ihmisoikeusliitto painottaa työssään myös ihmisoikeuskasvatusta ja –koulutusta. Viime vuosina olemme kouluttaneet esimerkiksi noin 1500 kuntien nuorisotyöntekijää.
Ihmisoikeusliitto jatkaa työtään sitkeästi
Viime vuosina Suomessakin on tuntunut, että ihmisoikeustyölle on enemmän tarvetta kuin pitkään aikaan. Ihmisoikeusliitto toimii sitkeästi riippumatta siitä, millaiset poliittiset tuulet kulloinkin puhaltavat. Ilahduttavaa on, että yhä useampi ihminen on halunnut liittyä joukkoomme puolustamaan ihmisoikeuksia. Avauksemme saavat aikaan yhteiskunnallista keskustelua ja muutosta. Se herättää toiveikkuutta.
Ihmisoikeuksien puolustaminen on usein hidasta, sitkeyttä vaativaa vaikuttamistyötä. Satoa saatetaan korjata vasta vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin. Olennaista on se, että me emme anna ikinä periksi.
Maija Jäppinen, puheenjohtaja
Kaari Mattila, pääsihteeri
Onnittele 40-vuotiasta Ihmisoikeusliittoa ja tue ihmisoikeustyötämme: Tee lahjoitus!
