Käsillä oleva pandemia on asettanut ihmiset kaikkialla maailmassa täysin uudenlaiseen tilanteeseen. Koronapandemia luo vakavia haasteita myös ihmisoikeuksien turvaamisen kannalta. Suomen on syytä nojata tiukasti oikeusvaltion periaatteisiin ja turvata perus- ja ihmisoikeudet myös poikkeustilanteessa.
Poikkeustila mahdollistaa tietyt perusoikeuksien rajoitukset tarkasti rajatuin edellytyksin. Hallitus on korostanut perustuslain ja muun lainsäädännön merkitystä rajoitusten harkinnassa. Näin vahvassa oikeusvaltiossa toimitaan. Oikeudellisessa tarkastelussa on tässä vaiheessa korostunut oikeus elämään ja oikeus terveyteen sekä kysymys kansalaisoikeuksien kuten liikkumisvapauden rajoittamisesta. Pohdintaa on syytä laajentaa esimerkiksi taloudellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin, joiden turvaaminen myös on valtion velvollisuus. Tukeutuminen ihmisoikeuksiin auttaa myös hallitsemaan poikkeustilanteen haittavaikutuksia.
Perustuslain 19 § mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus sekä Euroopan sosiaalinen peruskirja velvoittavat Suomea turvaamaan taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet vaikeinakin taloudellisina aikoina. Heikennyksiä oikeuksiin saa tehdä vain hyvin tarkkaan rajatusti syrjimättä mitään ihmisryhmää.
On mahdotonta ennakoida, mitä kaikkea on vielä edessä ja millaisiin ongelmiin tilanne johtaa ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen. Juuri nyt huolta herättävät muun muassa lapsen oikeuksien toteutuminen, vammaisille ihmisille suunnattujen oleellisten palvelujen keskeyttäminen, pienituloisten ihmisten tilanne, paperittomien ihmisten asema, lähisuhdeväkivallan mahdollinen lisääntyminen sekä haja-asutusalueilla asuvien ikäihmisten hyvinvointi. Näissäkin kysymyksissä on ihmisoikeusulottuvuutensa.
Viranomaisten tehtävänä on arvioida kriisitoimenpiteiden vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin
Kuntien viranomaiset muun muassa opetus-, nuoriso- ja sosiaali- ja terveyssektorilla ovat vaikean haasteen äärellä, kun ne joutuvat pikavauhdilla järjestämään uudelleen toimintoja ja palveluja. Viranomaisten tehtävänä on kiireenkin keskellä arvioida eri toimien vaikutus perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.
On tärkeää, että tietoa koronaviruksesta ja siihen liittyvistä päätöksistä jaetaan oikea-aikaisesti ja Suomessa yleisimmin käytetyillä kielillä sekä viittomakielellä sekä saamen kielillä. Pandemian aikana tämä voi olla kriittisen tärkeää myös ihmisten suojelemiseksi.
Akuuttiin tilanteeseen reagoimisen lisäksi poliitikoilla ja viranhaltijoilla on suuri vastuu huolehtia siitä, että pandemian torjumiseksi toteutetut toimet eivät heikennä ihmisoikeuksia pitkällä aikavälillä.
Oikeusvaltioperiaatteisiin nojaaminen ja perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen ovat viisas ohjenuora vaikeassa tilanteessa. Tällä voi olla merkitystä myös laajemmin. Nyt tarvitaan valtioita, jotka korostavat näiden periaatteiden merkitystä myös kansainvälisissä keskusteluissa.
