Tänä vuonna Ihmisoikeusliitto juhlistaa 20-vuotista uraauurtavaa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtään. Työmme ansiosta tietoisuus tyttöjen sukuelinten silpomisesta Suomessa on lisääntynyt ja asenteet silpomista kohtaan ovat muuttuneet selkeästi kielteisemmiksi. Sinnikkään vaikuttamistyömme tuloksena viranomaiset ovat ottaneet yhä suurempaa vastuuta tyttöjen silpomisen ehkäisemisestä sekä silpomisen läpikäyneiden naisten hyvinvoinnin edistämisestä.
Aluksi kerättiin tietoa ilmiöstä ja heräteltiin viranomaisia
Työmme ensivaiheessa keräsimme tietoa siitä, millaisesta ilmiöstä tyttöjen sukuelinten silpomisessa ylipäänsä on kyse. Kartoitimme ilmiön esiintymistä Suomessa sekä Suomessa asuvien silpomista harjoittavien yhteisöjen ja terveydenhuollon henkilökunnan asenteita ja silpomiseen liittyvän tietämyksen tasoa. Herättelimme myös viranomaisia asian olemassaoloon sekä peräänkuulutimme viranomaisten vastuuta silpomisen estämisessä ja ennaltaehkäisyssä.
Työmme alkoi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalla KokoNainen-hankkeella. Nykyisin työtämme rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
Monialainen yhteistyö avainasemassa alusta alkaen
Alusta asti meille oli selvää, että teemme työtä tiiviissä yhteistyössä yhteisöjen jäsenten, eri alojen ammattilaisten ja viranomaisten kanssa. Loimme avointa keskusteluyhteyttä ja rakensimme luottamusta järjestämällä keskustelutilaisuuksia ja koulutuksia.
Vuonna 2004 julkaisimme sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle suunnatun ohjeistuksen, joka oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Ohjeistuksen tavoitteena oli tehostaa tyttöjen sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyä ja parantaa silpomisen läpikäyneiden naisten hoitoa.
Median kiinnostus heräsi
Kun KokoNainen-hanke oli ollut käynnissä pari vuotta, suurempi yleisö ja media alkoivat kiinnostua tyttöjen sukuelinten silpomisesta ja Ihmisoikeusliiton työstä. Hankkeen työntekijät alkoivat antaa aiheesta haastatteluja medialle. Myös yhteistyö muiden järjestöjen kanssa alkoi vakiintua.
Kansainvälinen yhteistyö alkoi
Merkittävää oli myös kansainvälisen ja erityisesti pohjoismaisen yhteistyön alkaminen. Järjestimme vuonna 2007 ensimmäistä kertaa tyttöjen sukuelinten silpomista käsittelevän kansainvälisen konferenssin, johon osallistui yli 150 tutkijaa ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Tapahtuma keräsi paljon mielenkiintoa.
Ihmisoikeusliiton aloitteesta Suomen ensimmäinen silpomisen vastainen toimintaohjelma
Pitkäjänteisen yhteisöjen kanssa tehtävän työn, kouluttamisen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen ansiosta vastuu silpomisen estämisestä ja ennaltaehkäisystä siirtyi enenevässä määrin valtiolle. Enää ei nojattu pelkästään kansalaisjärjestöjen työhön.
Vuonna 2010 sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi ensimmäisen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman, joka sisälsi myös maininnan tyttöjen sukuelinten silpomisesta. Vuonna 2012 ministeriö julkaisi Ihmisoikeusliiton aloitteesta myös Suomen ensimmäisen tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman. Sen pohjana käytettiin Ihmisoikeusliiton aikaisempaa suositusta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Ohjelman aikaansaaminen oli ollut vuosia keskeinen vaikuttamistyömme tavoite.
Työmme alkoi saada kansainvälistä tunnustusta
Ihmisoikeusliiton työ sai myös kansainvälistä tunnustusta, kun YK:n pakolaisvaltuutettu nosti vuonna 2014 raportissaan esiin ruohonjuuritason työmme. Raportin mukaan työmme toimii hyvänä esimerkkinä pakolaisten voimaannuttamisesta.
Myös kansainvälinen yhteistyö Pohjoismaiden ulkopuolella vakiintui. Vuonna 2016 järjestimme toisen kansainvälisen tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisen työn konferenssin Helsingissä.
Seuraavana vuonna Ihmisoikeusliitto liittyi ainoana toimijana Suomesta mukaan End FGM European Network -asiantuntijaverkostoon. Euroopassa silpomisen vastaista työtä tekevien järjestöjen verkostosta tuli tärkein kansainvälinen yhteistyötahomme.
Perustimme kansallisen FGM-verkoston
Vuonna 2016 perustimme kansallisen FGM-verkoston, johon kuuluu muun muassa eri ministeriöiden, Maahanmuuttoviraston, kuntien, poliisin ja järjestöjen edustajia. Verkosto on vieläkin ainoa laatuaan Suomessa. Kansainvälisten ja kansallisten verkostojen kautta tiedon jakaminen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö vahvistuivat.
Asennemuutostyön vaikutukset alkoivat näkyä
2020-luvulle siirryttäessä huomasimme asennemuutostyömme vaikutukset. Toimintaamme hakeutui oma-aloitteisesti entistä enemmän henkilöitä, jotka halusivat lisätietoja tyttöjen sukuelinten silpomisesta ja sen vaikutuksista omissa yhteisöissään. Käynnistimme aktiivisille yhteisövaikuttajille avainhenkilökoulutuksen, jotta he pystyisivät levittämään tietoa silpomisesta eteenpäin omissa yhteisöissään.
Moniammatillinen yhteistyö ja viranomaisyhteistyö vahvistuivat
Viime vuosien vaikuttamistyömme tuloksia ovat moniammatillisen ja viranomaisyhteistyön vahvistuminen. Vuonna 2020 sosiaali- ja terveysministeriö perusti naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan toimikunnan alaisen järjestötyöryhmän. Osallistumme työryhmän toimintaan aktiivisesti. Seuraavana vuonna oikeusministeriö perusti työryhmän valmistelemaan tyttöjen sukuelinten silpomisen rangaistavuuden selkeyttämistä. Olimme mukana myös tässä työryhmässä.
Koulutuksia yli 10 000:lle ja yli 1500 ryhmäkeskustelua ympäri Suomea
Olemme 20 vuoden aikana kouluttaneet yli 10 000, lähinnä sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, viranomaista ja opiskelijaa tyttöjen sukuelinten silpomisesta sekä laajemmin kunniaan liittyvästä väkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Olemme myös julkaisseet 13 erilaista koulutusmateriaalia, ohjeistusta ja artikkelia osana koulutus- ja vaikuttamistyötämme.
Olemme kahden vuosikymmenen aikana järjestäneet yli 1500 ryhmäkeskustelua perinnettä harjoittavien yhteisöjen kanssa. Olemme tavoittaneet kahdeksan eri kieliryhmää 15 paikkakunnalla ympäri Suomea. Yhteisöiltä saamamme tieto sekä heidän tarpeet ja toiveet ovat avainasemassa vaikuttamistyössämme.
Jatkamme kouluttamista, vaikuttamista ja asennemuutostyötä
Jatkamme kouluttamista, jotta muun muassa kaikilla kätilöillä, sosiaalityöntekijöillä, opettajilla ja poliiseilla on tietoa tyttöjen sukuelinten silpomisesta ja velvollisuuksistaan käytännön ennaltaehkäisyssä ja estämisessä.
Myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja asennemuutostyö käytäntöä harjoittavien yhteisöjen parissa jatkuu. Vaikuttamistyömme pohjaa kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin ja -sopimuksiin. Olemme yksi harvoista toimijoista Suomessa, jotka tekevät sekä vaikuttamistyötä että asennemuutostyötä yhteisöjen kanssa.
Järjestämme koulutuksia toiminnassamme oleville avainhenkilöille ja eri järjestöjen työntekijöille, jotta FGM-tietoisuus lisääntyy ja kynnys ottaa silpominen puheeksi madaltuu.
Muutos on mahdollinen, mutta työtä on vielä tehtävänä
Muutosta on tapahtunut ja olemme saavuttaneet 20 vuoden aikana paljon pitkäjänteisen toimintamme ansiosta. Työtä on silti vielä paljon tehtävänä. Jatkamme toimimista sen puolesta, ettei yhtäkään Suomessa asuvaa tyttöä silvottaisi ja silpomisen läpikäyneiden oikeudet toteutuisivat.
Vaikutamme jatkossakin siihen, että Suomessa:
- ammattilaiset saavat riittävää koulutusta ja noudattavat velvollisuuttaan ottaa silpominen puheeksi
- valtakunnallisia toimintamalleja silpomiseen puuttumiseen kehitetään ja ne jalkautetaan tehokkaasti
- asennemuutostyö riskiryhmien parissa jatkuu
- moniammatillinen yhteistyö vahvistuu
- lainsäädäntö kieltää yksiselitteisesti kaikki silpomisen muodot
Artikkelin kansikuva: Järjestimme kansainvälisen FGM:n vastaisen työn konferenssin Säätytalolla Helsingissä vuonna 2016.
**********************
Ihmisoikeusliitto on tehnyt tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä Suomessa 20 vuotta. Julkaisemme työssämme mukana olleiden avainhenkilöiden ja yhteistyökumppaneiden haastatteluja loppuvuoden 2022 ajan. Kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.2022 järjestämme Yksikin tyttö on liikaa – 20 vuotta silpomisen vastaista työtä Suomessa –seminaarin.
