Hallitusohjelma linjaa Suomen suuntaa ja sitä, millaista maata seuraavien vuosien aikana rakennetaan.
Perus- ja ihmisoikeudet eivät valitettavasti ole 16.6.2023 julkaistun hallitusohjelman lähtökohtana. Oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeudet sisältyvät hallitusohjelmassa lähinnä oikeuspolitiikkaa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitteleviin osioihin. Tässä suhteessa ohjelma vie arviomme mukaan ihmisoikeusajattelua vuosia taaksepäin.
Olemme huolissamme siitä, että hallitusohjelmassa pyritään useissa kohdissa laskeutumaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten minimitasolle. Suomessa julkisen vallan tehtävänä on kuitenkin edistää aktiivisesti perus- ja ihmisoikeuksia.
Toinen keskeinen havaintomme on, että laajan ohjelman eri kohdat näyttävät ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta ristiriitaisilta. Esimerkiksi vammaisten ihmisten asemaa tai lapsen oikeuksia pyritään yhtäällä edistämään, mutta toimet toisaalla ovat vaarassa heikentää samojen oikeuksien toteutumista.
Hallitusohjelmakirjausten perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi onkin tehtävä huolellisesti heti lainvalmisteluprosessien alkumetreillä. Hankkeisiin, joiden arvioidaan heikentävän perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, ei ole syytä ryhtyä. Hallituksen tehtävä on huolehtia, että kaikki ministeriöt ja virastot ottavat ihmisoikeusvelvoitteensa vakavasti ja niissä on siihen riittävä osaaminen.
Ihmisoikeudet asettavat reunaehdot leikkauksille
Hallitusohjelmassa luvataan selkeyttää sosiaaliturvaetuuksien järjestelmää, mikä on tervetullutta. Sen sijaan suunnitellut sosiaaliturvaetuuksien heikennykset näyttävän kohdistuvan suhteettoman paljon köyhimmille ihmisille. Leikkausten kasautumisesta on vasta alustavia laskelmia. Suunnitelmien vaikutusten kokonaisarviointi onkin välttämätöntä.
Äärimmilleen venytetty toimeentulo ja sen aiheuttama kuormitus voi pikemminkin lisätä esimerkiksi terveysongelmia ja aiheuttaa säästöjen sijaan kustannuksia. Leikata saa, mutta ei kaikkein köyhimmiltä. Tälle asettavat rajat perustuslaki sekä kansainväliset ihmisoikeussopimukset.
Taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien kannalta positiivista on lisäpanostus lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyyn. Myös lupaus edistää lasten oikeuksia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla on tärkeä. Onkin ristiriitaista, että lapsiperheisiin kohdistuu samanaikaisesti useita leikkauksia. Köyhimmissä lapsiperheissä asuu THL:n arvion (2021) mukaan jo nyt yli 120 000 lasta eli 12 prosenttia kaikista Suomessa asuvista lapsista.
Hallitusohjelmassa ei ole sanaakaan rasismista
Hallitusohjelman syrjinnän vastaisen työn antia on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen erityisesti työelämässä. Ohjelmasta kuitenkin puuttuu laajempi rakenteellisen syrjinnän ja rasismin vastainen suunnitelmallinen työ, vaikka rasismi tutkitusti läpäisee koko suomalaista yhteiskuntaa.
Ihmisoikeuksien kannalta myönteistä on saamelaiskäräjälain uudistamiseen sitoutuminen. Toivottavasti hallitus vie tämän pikaisesti maaliin saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.
Väkivallan ehkäisy saa tukea hallitusohjelmasta
Hallitusohjelma sisältää useita tärkeitä väkivallan ehkäisyyn tähtääviä kirjauksia, vaikkakin osa niistä olisi vaatinut täsmällisemmät kriminalisointikirjaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi tyttöjen sukuelinten silpomisen kriminalisointi nykyistä selvemmin, pakkoavioliiton rangaistavuuden selkiyttäminen ja pakottavan kontrollin kriminalisoinnin selvittäminen. Myönteistä on, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta pääsääntöisesti luovutaan.
Hallitusohjelma tarttuu liikunnan lisäämisen haasteeseen. Tässä onnistuminen edellyttää, että lapsen oikeudet ovat tekemisen lähtökohta, liikunta on saavutettavaa ja kaikenlaiseen syrjintään ja häirintään puututaan selkeillä toimilla.
Vahva oikeusvaltio on ihmisoikeuksien toteutumisen edellytys
Nykyisessä maailmantilanteessa Suomen tulisi erottautua oikeusvaltion puolustajana ja ihmisoikeuksien edistämisen edelläkävijänä. Toivomme hallitukselta vakavaa analyysia ihmisoikeuksista eri politiikan lohkoilla ja ihmisoikeuksien tavoitteellista edistämistä myös taloudellisen niukkuuden aikana. Nyt on aika suojata ja vahvistaa kaikin mahdollisin keinoin oikeusvaltiota niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Kaari Mattila, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto
Martta October, vaikuttamistyön johtaja, Ihmisoikeusliitto
******************************
Ihmisoikeudet tarvitsevat nyt puolustajia!
Ihmisoikeuksista ei saa tinkiä tiukkoinakaan aikoina. Juuri nyt tarvitaan ihmisoikeuksien puolustajia! Ihmisoikeudet eivät toteudu tai edisty itsestään, niitä täytyy jaksaa puolustaa – joka päivä. Liity ihmisoikeustyömme tukijaksi täältä >>
