Tänään julkistettu Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA:n vuosiraportti peräänkuuluttaa laillisten maahantulokeinojen lisäämistä kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville ihmisille. FRA:n mukaan Välimereltä pelastettujen tai pidätettyjen määrä on nelinkertaistunut samalla kun siirtolaisten kohtelu joidenkin jäsenmaiden rajoilla on muuttunut huonommaksi.
“Käsillä on vakavin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Vuonna 2014 Välimerellä hukkui ennätysmäärä Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä. Suomenkin on kannettava vastuunsa kriisin ratkaisemisessa”, painottaa Ihmisoikeusliiton tutkimuspäällikkö Maija Jäppinen.
FRA pitää myös maahanmuutosta käytävän keskustelun sävyä haastavana. Suomea ja yhtätoista muuta EU-maata FRA moittii siitä, etteivät ne edelleenkään ole kehittäneet konkreettisia toimia maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen pääväestön asenteisiin vaikuttamalla.
“Maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan mielletään edelleen maahanmuuttajien itsensä ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten, ei koko yhteiskunnan asiaksi”, sanoo Ihmisoikeusliiton Maija Jäppinen.
Raportissaan perusoikeusvirasto nostaa esille myös etnisten vähemmistöjen kohtaaman syrjinnän Euroopassa. Syrjintä näkyy niin työllistymisessä, koulutuksessa kuin asumisessakin.
Lapsiköyhyyden ehkäiseminen otettava EU:n prioriteetiksi
Lapsiköyhyys ja lasten syrjäytyminen on vakava ongelma Euroopassa. Perusoikeusvirasto suosittelee lapsiköyhyyden ehkäisemisen ottamista erityiseksi tavoitteeksi Eurooppa 2020-strategiaan.
“Tämä on erityisen ajankohtainen ja tärkeä asia siksi, koska monissa Euroopan maissa nyt harjoitettava leikkauspolitiikka osuu kipeimmin juuri ennestään heikossa asemassa oleviin ihmisiin kuten köyhyydessä eläviin lapsiin”, kommentoi Jäppinen.
Perusoikeusviraston mukaan lastensuojelun painopistettä pitäisi edelleen siirtää ehkäisevän työn suuntaan ja laitoshoidosta perheissä ja yhteisöissä tapahtuvaan sijaishuoltoon.
Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututtava
FRA:n viime vuonna julkaisema laaja kyselytutkimus osoitti, että naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodot ovat yleisiä kaikkialla EU:ssa. Keskimäärin joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusongelma, jota EU-maat eivät voi sivuuttaa. Istanbulin sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä tuli voimaan vuonna 2014. Suomessa sopimus astuu voimaan 1.8.2015.
“Kehitettävää Suomessa on kuitenkin vielä paljon. Esimerkiksi matalan kynnyksen auttamispalvelut väkivaltaa kokeneille naisille ja turvakotipaikkojen määrä ovat edelleen kaikkea muuta kuin sopimuksen mukaisella tasolla”, sanoo Ihmisoikeusliiton Maija Jäppinen.
Positiivista on, että useissa EU-maissa kehitettiin vuonna 2014 lainsäädäntöä turvaamaan paremmin väkivaltaa kokeneiden naisten oikeuksia. Suomea perusoikeusvirasto kiittää eron jälkeisen vainon kriminalisoinnista, joka tuli voimaan vuoden 2014 alussa.
Perusoikeusviraston vuosiraportti 2014 tarjoaa vertailukelpoista tietoa perusoikeustilanteesta EU:n 28 jäsenvaltiossa, keskeisistä kehityssuunnista, lupaavista käytännöistä ja lähitulevaisuuden haasteista. Ihmisoikeusliitto toimii EU:n perusoikeusviraston yhteyskeskuksena Suomessa yhdessä Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutin kanssa.
Raportti kokonaisuudessaan Euroopan unionin perusoikeusviraston sivuilla.
