”Olin 7- tai 8-vuotias, kun luin vanhempieni kanssa eteläamerikkalaisten kidutettujen vankien kirjeitä. Voi sanoa, että siitä lähti haluni työskennellä ihmisoikeuksien puolesta”, muistelee Eléonore Morel, kansainvälisen ihmisoikeusliittojen kattojärjestön FIDH:n toiminnanjohtaja Pariisissa. Morel on huolissaan ihmisoikeuksista ja demokratian rapautumisesta erityisesti Euroopassa, mutta näkee myös paljon toivoa: ”Meidän ihmisoikeuspuolustajien tulee pysyä vahvoina ja toimia yhdessä.” Ihmisoikeusliitto on FIDH:n jäsenjärjestö Suomessa.
Eléonore Morelin työhuone on FIDH:n vaatimattoman toimiston käytävällä Pariisin 11. kaupunginosassa. Juristin koulutuksen saanut Morel on selvästi innoissaan tuoreesta pestistään FIDH:n toiminnanjohtajana. Ranskalaisella Morelilla on pitkä kokemus ihmisoikeustyöstä ja humanitaarisista tehtävistä eri puolilla maailmaa: Thaimaassa prostituutiota ehkäisevässä järjestössä, Argentiinassa lapsityövoimaa vastaan ja Keniassa Unicefilla. Yhdeksän vuotta Morel työskenteli kidutettujen kuntoutuskeskuksessa Ranskassa. Lokakuussa 2018 Morel aloitti FIDH:ssä.
”Halusin lapsena kovasti lääkäriksi, mutta matikkapääni ei riittänyt, joten opiskelin juristiksi. Oli heti selvää, että haluan tehdä työtä ihmisoikeuksien eteen.”
Viime vuonna YK:n ihmisoikeuksien julistus täytti 70 vuotta. Morel juhli päivää ristiriitaisin tuntein.
”Jos maiden pitäisi tänä päivänä allekirjoittaa ihmisoikeusjulistus, se ei todennäköisesti onnistuisi. Julistus on hyvin kunnianhimoinen. Se avasi tien ihmisoikeussopimuksille ja muodostaa pohjan koko kansainväliselle ihmisoikeusjärjestelmälle. Valitettavasti järjestelmää horjutetaan nyt monilta tahoilta.”
Morel on erityisen huolestunut Euroopasta
”Se, mitä tapahtuu nyt Unkarissa, Puolassa tai Italiassa, on hyvin hälyttävää. Populistit ja äärioikeisto kasvattavat kannatustaan pelottelemalla ihmisiä. Enää ei ole niin, että hallitukset vankasti tukisivat ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota siten, kuten ehkä olemme Euroopassa tottuneet.”
Miten voimme kääntää suunnan? Erityisesti nuoria pitää houkutella mukaan toimimaan ihmisoikeuksien puolesta monin eri tavoin. Tarvitaan ruohonjuuritason aktivismia, järjestötoiminnan lisäksi, Morel muistuttaa.
Meidän tulee myös tukea ja kannustaa niitä maita, jotka haluavat pitää kiinni ja kunnioittaa kansainvälistä monenkeskistä ihmisoikeusjärjestelmää. Toivottavasti Suomi on yksi näistä maista.
Jotkin ihmisoikeusteemat tuntuvat onneksi liikahtavan eteenpäin. Poliittisia päättäjiä näyttää erityisesti kiinnostavan nyt talous- ja kauppapolitiikan sekä ihmisoikeuksien välinen suhde.
”Tapasimme hiljattain Ranskan presidentti Emmanuel Macronin. Keskustelimme ihmisoikeuksien ja talouselämän suhteesta. Siitä, miten ihmisoikeudet huomioidaan, kun tehdään kauppaa eri maiden kanssa ja miten Ranska voisi edistää sopimusta yritysten ihmisoikeusvastuusta. Tämä tuntuu olevan nyt se ihmisoikeusasia, joka kiinnostaa poliitikkoja ja josta ollaan valmiita keskustelemaan”, hymähtää Morel.
Globalisaation, talouden ja yritysten suhde ihmisoikeuksiin on myös yksi FIDH:n vaikuttamistyön keskeinen teema.
FIDH on ainutlaatuinen ihmisoikeustoimija maailmassa
FIDH koostuu 184 itsenäisestä kansallisesta järjestöstä 112 maassa ja on maailman toiseksi vanhin ihmisoikeusjärjestö (vanhin on Anti-Slavery International). FIDH perustettiin jo vuonna 1922. Ihmisoikeusliitto on FIDH:n jäsen Suomesta. Jäsenjärjestöt vaikuttavat jokainen oman maansa ihmisoikeustilanteeseen.
”FIDH on uniikki ihmisoikeustoimija. Jäsenjärjestöjemme ansiosta tiedämme, miten ihmisoikeudet toteutuvat eri puolilla maailmaa – oikeasti, ruohonjuuritasolla. Toimimme tavallaan ihmisoikeusindikaattorina. Kuulemme heti akuuteista ihmisoikeusongelmista ja pystymme reagoimaan niihin. Jäsenjärjestöt ovat meidän ehdoton rikkaus ja voima!”
FIDH on yksi harvoista kansainvälisistä ihmisoikeusjärjestöistä, joilla on laaja mandaatti toimia kansainvälisten rikosten uhrien avustajana heidän oikeudenkäynneissään. FIDH on avustanut tuhansia kansanmurhan, sotarikosten tai kidutuksen uhreja tai ihmisiä, joihin on kohdistunut rikos ihmisyyttä vastaan. FIDH ei arkaile myöskään nostaa esiin Euroopan ihmisoikeusongelmia. Viime vuosina järjestö on julkaissut perusteelliset raportit Puolan ja Unkarin heikentyneestä ihmisoikeustilanteesta ja tehnyt vahvaa vaikuttamistyötä EU:n suuntaan. FIDH:llä on pieni toimisto myös Brysselissä.
”Myös rikkaissa maissa kuten Suomessa on asioita, joiden puolesta meidän tulee tehdä työtä yhdessä. Ihmisoikeudet eivät toteudu tai edisty mitenkään itsestään. Niitä täytyy puolustaa aktiivisesti. Meidän täytyy pysyä valppaina – ihan joka hetki”, Morel muistuttaa.
Monissa maissa kansalaisyhteiskunta ja Ihmisoikeusliiton sisarjärjestöt ovat ahtaalla. Toimintaa rajoitetaan, toimitiloja ratsataan ja jopa työntekijöiden henki on vaarassa, osa istuu vankiloissa. Juuri vierailuamme edeltävällä viikolla nicaragualaisen jäsenjärjestön toiminta kiellettiin valtion toimesta ja FIDH ryhtyi välittömästi suunnittelemaan toimia järjestön tueksi.
Eléonore Morel haluaa kuitenkin olla toiveikas tulevaisuuden suhteen:
”On myös paljon positiivista. Uusia ihmisiä liittyy mukaan ja kansalaiset lähtevät liikkeelle vaatimaan oikeuksiaan. Meidän tulee pysyä liikkeessä ja pitää yhtä.”
Linkki FIDH:n englanninkielisille sivuille: FIDH – International Federation for Human Rights
Teksti ja kuvat: Reetta Helander
