Pasi ja Sirja kuuluvat Ihmisoikeusliiton Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmään, joka edistää köyhimpien ihmisten oikeuksia Suomessa. Heillä on omakohtaista kokemusta siitä, millaista elämä on pienituloisena. Ruuan hinnan nousu pelottaa molempia.
Työkokeilun kulukorvaus ei riitä kattamaan työmatkakuluja
Orimattilassa asuva Pasi on tällä hetkellä työkokeilussa. Hän tekee päihde- ja mielenterveystyötä Lahden kaduilla. Pasi on kokemusasiantuntija, sillä hänellä itsellään on takana pitkä päihde- ja rikoshistoria.
Pasi kokee olevansa nyt unelmatyössään. Ainoa murhe on työmatkakulut, jotka haukkaavat valtaosan käytössä olevista rahoista. Lähimmälle bussipysäkille on kotoa matkaa 10 kilometriä, joten Pasi kulkee työmatkat autolla. Hän joutuu käytännössä maksamaan siitä, että pääsee käymään töissä ja auttamaan niitä, joiden asemassa hän itse oli entisessä elämässään.
”Työkokeilussa saan yhdeksän euroa kulukorvauksia päivässä, mutta se ei kata edes mun työmatkakuluja. Mulla tulee yhteensä 60 kilometriä työmatkaa päivässä, niin joudun miettimään, että ostanko ruokaa vai tankkaanko auton, että pääsen töihin ja saan täytettyä työvelvoitteeni.”
Joka kuukausi Pasi hakee toimeentulotukea Kelasta. Kelan päätös voi vaihdella, vaikka tulot pysyvät samana.
”Arki on tuskallista, kun tulot ovat pienet. Kelassa riippuu ihan käsittelijästä, että millainen päätös sieltä tulee. Joka kerta se on erilainen, vaikka tulot ei oo muuttunu miksikään. Nyt, kun työmarkkinatuki nousi, se taas vähentää perustoimeentulotukea. Hankalaahan tämä on.”
Ostanko maidon vai leipäpaketin
Vantaalainen Sirja opiskelee merkonomiksi ja on parhaillaan työharjoittelussa tilitoimistossa.
Viime ajat ovat olleet Sirjalle taloudellisesti tiukkoja. Hän asuu yhdessä teini-ikäisen lapsensa kanssa ja perheeseen kuuluu myös eläimiä. Sirja on saanut TE-toimistosta tukea omaehtoiseen opiskeluun, mutta sen lisäksi hänen on täytynyt hakea toimeentulotukea. Viime kesänä perhe joutui muuttamaan pienempään asuntoon, sillä edellisessä asunnossa oli Kelan mukaan liian iso vuokra. Edellisestä asunnosta jäi myös vuokrarästejä, joita Sirja nyt maksaa vuokranantajalle.
Talousvaikeudet ovat koetelleet Sirjan jaksamista.
”Usein oon kauppaan mennessä pohtinut, ostanko sieltä maidon vai leipäpaketin, vai jätänkö molemmat ostamatta. Mulla on ollut neljä vuotta masennus. Nyt ollaan vähän paremmalla kantilla, mutta kaikki talousvaikeudet on vaikuttaneet siihen, että välillä on menty pohjaan. Se on ollut haaste myös tässä opiskelun aikana.”
Tietävätkö päättäjät, mitä ruoka maksaa
Sirja ja Pasi ovat hyvin tietoisia ruuan hinnasta. He tietävät sentilleen, mitä päivittäiselintarvikkeet maksavat ja kuinka paljon niiden hinta on viime aikoina noussut.
”Onhan tuo hinnannousu ihan älytöntä. Mua jännittää ja ihan pelottaa, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Siellä kaupassa, missä käyn, margariinipaketti oli jossain vaiheessa 29 senttiä ja nyt se on 50 senttiä. Onhan se älytöntä. Ja mikropitsa maksaa 1,30 euroa, kun ennen se oli pitkälti alle euron”, Pasi kertoo.
Sirja seuraa myös tarkasti kilohintoja ja tekee hintavertailua eri kauppojen ja tuotemerkkien välillä.
”Tuntui hurjalta, kun punnitsin kurkun ja se maksoi 1,80 euroa. Ajattelin, että ei voi olla! Oon seurannut sitä kilohintaa ja se pomppii ihan totaalisesti. Oon siirtynyt käyttämään kauppojen omia tuotemerkkejä. Ei tosiaankaan mitään Uncle Ben´siä ostella. En maksa vitosta riisipaketista. Mutta niissä halpamerkeissäkin on hinnat ruvennut nousemaan”, Sirja toteaa.
Sirja ja Pasi pohtivat, mahtavatko päättäjät tietää, mitä ruoka tällä hetkellä maksaa. ”Oon kuullut paljon sellaista, että päättäjillä ei ole edes tietoa, paljonko ruoka maksaa tällä hetkellä. Jos näin on, niin on varmasti vaikea ymmärtää pienituloisten tilannetta. Toivoisin enemmän tekoja puheiden sijaan”, Pasi toteaa.
Miten tässä maailmantilanteessa tulee pärjäämään lapsen kanssa
Pasi odottaa vaimonsa kanssa esikoista, jonka laskettu aika on vuoden alussa. Odotus ei ole yksinomaan iloista, sillä tulevaa isää huolettaa perheen toimeentulo.
”Mietityttää, miten tässä maailmantilanteessa tulee pärjäämään lapsen kanssa. Tälläkin hetkellä on aika taistelua, joutuu todellakin penniä venyttämään, miettimään tarkkaan, mitä ostaa ja etsimään punalaputettuja tuotteita.”
Perhe saattaa joutua vaihtamaan myös asuinpaikkaansa nousevien hintojen vuoksi.
”Me muutettiin hiljattain vaimon kanssa maalle ja sillä on ollut positiivisia vaikutuksia mielenterveydelle ja jaksamiselle. Mutta nyt sitten mietitään, että pärjätäänkö me. Jos sähkön hinta tästä vielä nousee, niin voi olla, ettei meillä ole enää varaa asua maalla”, Pasi sanoo.
Työharjoittelu on ollut arjen voimavara
Sirjalla on loppuvuodesta edessä valmistuminen ja sitten siirtyminen työelämään. Työharjoittelu, jota hän parhaillaan suorittaa, on ollut hänelle arjen voimavara.
”Viime kesä oli tosi raskas, kun piti löytää meille kiireesti edullisempi asunto ja pelkäsin, että joudun lapsen kanssa kadulle ennen kuin uusi asunto löytyy. Mulla on onneksi ollut hyvä tuo työharjoittelupaikka tilitoimistossa. Se on antanut kärsimyksen keskellä iloa, kun tietää, että voi tehdä jotain merkityksellistä. Siellä on esimieskin ollut ymmärtäväinen. En tiedä, olisinko jäänyt johonkin suon pohjalle, jos ei olisi ollut tätä työharjoittelua”, Sirja kertoo.
Ihmisen ei pitäisi joutua hakemaan joka kuukausi toimeentulotukea
Riittämättömät perusturvaetuudet tai esteet niiden saatavuudessa ovat pakottaneet yhä useammat hakemaan toimeentulotukea. Ihmisoikeusliiton taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien työn päällikkö Heli Markkula on huolissaan siitä, että toimeentulotuesta on tullut monille pysyvä tukimuoto.
”Toimentulotuen hakeminen edellyttää jatkuvaa paperien täyttämistä ja aiheuttaa epävarmuutta, joka vie ihmisen voimat. Oikeus toimeentuloon on kuitenkin ihmisoikeus. Valtion on huolehdittava sen toteutumisesta hintojen noustessa.”
Ihmisoikeusliitto tulee vaatimaan köyhimpien ihmisten ihmisoikeuksien edistämistä myös tulevalta hallitukselta ja pitämään asiaa esillä vaalien alla. Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmä, johon Sirja ja Pasi kuuluvat, on tärkeä osa tätä työtä.
