Riittävä toimeentulo ja sosiaaliturva ovat ihmisoikeuksia. Sosiaaliturvan alikäyttö on kuitenkin Suomessa yleistä, koska ihmiset eivät tiedä olevansa oikeutettuja tukeen tai eivät osaa hakea sitä. Suomen edellinen hallitus käynnisti sosiaaliturvauudistuksen, jonka piti yksinkertaistaa ja joustavoittaa järjestelmää. Mutta miten uudistuksen käy?
Ihmisoikeusliitto järjesti marraskuun 2024 alussa ihmisoikeuksien teemaillan, jonka aiheena oli sosiaaliturva ihmisoikeutena. Tilaisuuteen oli kutsuttu Ihmisoikeusliiton jäsenet, kuukausilahjoittajat ja vapaaehtoiset.
Illan keskusteluun osallistuivat Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Minna Kivipelto sekä sosiaaliturvakomitean asiantuntijajäsen ja Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.
Ihmisoikeusliitosta keskustelussa olivat mukana Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmän edustajat Pasi ja Taija sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Anna Salmivaara ja päällikkö Heli Markkula. Myös yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti.
Riittävä toimeentulo on ihmisoikeus itsessään ja edellytys muiden ihmisoikeuksien toteutumiselle
Suomen valtion on turvattava kaikkien oikeus riittävään toimeentuloon ja sosiaaliturvaan. Tähän velvoittavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Suomen perustuslaki. Ihmisoikeusliitto on jo vuosia vaatinut hallituksilta ja viranomaisilta konkreettisia toimia sosiaaliturvan vahvistamiseksi.
Nyt sosiaaliturvaa ollaan uudistamassa. Edellinen hallitus perusti parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean uudistustyötä varten, mutta nykyisen hallituksen kaudella uudistustyön pääpaino on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeriöön sekä sen alaisiin työryhmiin. Sosiaaliturvakomitea kokoontuu niiden rinnalla. Ihmisoikeusliitto ja muut järjestöt pyrkivät edistämään sitä, että uudistuksessa vahvistettaisiin ihmisoikeuksia, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osalta.
Teemaillan avasi Ihmisoikeusliiton pitkäaikainen vapaaehtoinen Alexandra Strandén. Hän nosti puheenvuorossaan esiin, että riittävä toimeentulo on paitsi ihmisoikeus itsessään myös edellytys muiden ihmisoikeuksien toteutumiselle.
”Toimeentulo vaikuttaa esimerkiksi poliittisten oikeuksien toteutumiseen. Niiden osalta on yleisesti tiedossa, että pienituloiset ihmiset osallistuvat muita vähemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Ihmisoikeusliitossa tehdäänkin aktiivisesti töitä sen puolesta, että myös köyhyyttä kokevien ääni tulisi kuuluviin”, Strandén totesi.
Ihmisoikeusliiton vaikuttajaryhmä tuo esiin kokemuksiaan köyhyydestä
Ihmisoikeusliitto perusti vuonna 2022 Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmän. Ryhmä koostuu ihmisistä, joita köyhyys ja arki niukoilla tuloilla ovat koskettaneet henkilökohtaisesti.
Vaikuttajaryhmän jäsenet Taija ja Pasi kertoivat teemaillassa, millaista vaikuttamistyötä ovat tehneet viimeisten parin vuoden aikana. He ovat muun muassa olleet puhumassa kansanedustajille ja antaneet haastatteluja tiedotusvälineille.
Pasi ja Taija ovat molemmat mukana myös Ihmisoikeusliiton julkaisemilla Kokemuksia köyhyydestä -videoilla. Vaikuttajaryhmäläisten videot ja kirjoitetut tarinat voit katsoa täältä >>.
Sosiaaliturvan tason laskeminen hyväksytään nyt hiljaa
Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Minna Kivipelto kertoi, että ennen tutkittiin vuosikausia sitä, onko sosiaaliturvan taso riittävä ja saavatko kaikki sen, mitä tarvitsevat. Mutta nyt, ensimmäistä kertaa, ollaan siinä tilanteessa, että sosiaaliturvan tasoa lasketaan tieten tahtoen. Ja kaikki hyväksyvät sen hiljaa.
”Itse muistan, että aikoinaan, eri hallitusten aikoina, on kutsuttu eduskuntaan esittelemään ja pyydetty tutkijoiden raportteja aiheesta. Tällä hetkellä niitä ei saa edes tarjoamalla läpi. Tämä aika on nyt niin erikoinen, että olen todella hämmentynyt”, Kivipelto sanoi.
Sosiaaliturvakomitean asiantuntijajäsen ja Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta on huolissaan erityisesti lapsiperheiden tilanteesta.
”Lapsikorotukset leikataan keskeisistä etuuksista. Ymmärrän, että leikataan, mutta sitä en tajua, että elatusvastuuta ei enää huomioitaisi ollenkaan koko perustoimeentulon turvassa. Siihen tilalle ei esitetty mitään korvaavaa ratkaisua”, Koivuranta ihmetteli.
Sosiaaliturvan saajan pitäisi itse tietää, mihin on oikeutettu
Ihmisoikeusliiton asiantuntija Anna Salmivaara kertoi, että Suomi on saanut toistuvasti YK:n valvontaelimiltä moitteita siitä, että perusturvan taso ei riitä ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamiseen. Myös kansallisella tasolla tehdyt perusturvan riittävyyttä mitanneet tutkimukset ovat osoittaneet samaa.
Ongelmana on myös suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän epämääräisyys ja hankaluus. Esimerkiksi toimeentulotukea jää paljon hakematta, kun ihmiset eivät tiedä, miten sitä haetaan tai että heillä olisi oikeus siihen.
”Meidän, eli asiakkaiden, pitäisi itse tietää se, mihin ollaan oikeutettuja. Ei sieltä [Kelasta] anneta mitään informaatiota siitä, mihin on oikeutettu tai mitä liitteitä tarvitaan mihinkin”, Pasi sanoi.
Professori Minna Kivipelto ihmetteli illan mittaan samaa asiaa:
”Mikä siinä on, että meillä on verhon takana kaikki. Hakekaa, jos tiedätte.”
Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmäläiset kertoivat, että kun kirjoittaa hakemuksia tai valituksia päätöksiin, täytyy osata myös käyttää oikeanlaista ”viranomaiskieltä”. Tämä asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan. Ei ole myöskään helppoa tietää, mihin valitukset pitää osoittaa missäkin vaiheessa prosessia.
Veroehdotuksen kaltainen etuusehdotus helpottaisi sosiaaliturvan saamista
Illan aikana nousi keskusteluun etuusehdotus. Tämä tarkoittaa, että ihmisille tulisi viranomaiselta ehdotus sosiaaliturvasta, aivan kuten tulee veroehdotuskin.
Eija Koivuranta kertoi, että tähän suuntaan vievä yhden hakemuksen malli onkin jo valmistelussa. Ensimmäinen vaihe uudistuksessa on, että kun ihminen hakee tiettyä etuutta, niin siinä tilanteessa katsotaan, onko hän oikeutettu mahdollisesti muihinkin etuuksiin.
Ihmisoikeusliiton Heli Markkula kertoi, että joukko Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmän jäseniä on tapaamassa lähiaikoina Kelan palvelumuotoilijoita. Ryhmäläiset tarjoavat näkökulmia yhden hakemuksen mallin valmisteluun.
Vähäisetkin kannustimet on poistettu
Sosiaaliturvajärjestelmän byrokraattisuus huolettaa professori Minna Kivipeltoa:
”Sosiaaliturvauudistuksen myötä sosiaaliturvan ja pienen työn yhdistämisestä piti tulla helppoa. Oli tarkoitus joustavoittaa niin, että voisi liukua pieniin työtehtäviin oman jaksamisen mukaan. No, mitä tapahtui? Suojaosat leikataan, palkkatuettu työ ei enää kerrytä työssäoloehtoa, aikuiskoulutusmahdollisuudet poistetaan.”
Kivipelto totesi, että Suomen malli, jossa on lainsäädäntöä lainsäädännön päälle, jähmettää. Ihmiset pelkäävät, että vähäkin sosiaaliturva viedään pois, jos ottaa minkä tahansa pienen homman vastaan.
Vaikuttajaryhmän Pasi kertoi, että teki aiemmin kokemusasiantuntijana keikkoja ja sai sillä vähän lisätuloa. Kun sosiaaliturvan suojaosa (oikeus tienata 300 euroa sosiaaliturvan päälle) poistettiin, on keikat täytynyt jättää tekemättä.
Sosiaaliturvakomitean jäsenenä toimiva Eija Koivuranta totesi, että hän ja moni muu komitean jäsenistä ja asiantuntijoista on tuonut esiin sitä, että pitäisi kannustaa porkkanalla. Esimerkiksi juuri työttömyysturvan suojaosalla. Lisäksi usein puhutaan, että hakija on velvoitettu tekemään jotakin. Ensin pitäisi huolehtia siitä, että viranomainen täyttää omat velvoitteensa, jotta asiakas voisi noudattaa omiaan. Viranomaisen velvoitteet tarkoittavat muun muassa riittävien työnhakua tai työkykyä tukevien palvelujen tarjoamista.
Sosiaaliturvajärjestelmää lähdettiin uudistamaan, jotta siitä saataisiin yksinkertaisempi ja ihmisen kannalta parempi. Kun hallitus vaihtui, sosiaaliturvamenojen leikkaaminen tuntuu saaneen tavoitteena lisää painoarvoa.
Toivoa paremmasta sosiaaliturvajärjestelmästä on olemassa
Illan päätteeksi todettiin vielä, että sosiaaliturvajärjestelmässä on paljon hyvääkin.
”Kyllä meillä Suomessa sosiaaliturva toimii hyvin ihmiselle, joka käy töissä ja jää vaikka perhevapaalle. Ongelmana on se, että järjestelmä ei suojaa niitä, joiden asema on muita vaikeampi. Moni jää väliinputoajaksi esimerkiksi harvinaissairauden takia”, Anna Salmivaara kiteytti.
Eija Koivuranta sanoi uskovansa, että sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamisessa päästään eteenpäin, vaikka se tehdään porras portaalta.
”On ihan vastuullistakin tehdä uudistusta vähitellen, jotta nähdään miten muutokset toimivat”, Koivuranta huomautti.
Ihmisoikeusliiton asiantuntijat ja Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmä jatkavat vaikuttamista sen puolesta, että sosiaaliturvauudistuksessa edistetään köyhimpien ihmisten oikeutta riittävään toimeentuloon.
”Yhdessä me jatkamme vaikuttamista, jotta jokaisen ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa”, Heli Markkula lupaa.
Tahdotko tukea työtämme ja saada kutsuja tilaisuuksiimme? Liity jäseneksi >> tai ryhdy kuukausilahjoittajaksi >>
