Olen Shukri ja olen syntynyt Somaliassa. Tulin Suomeen 13-vuotiaana. Täällä olen käynyt kouluja ja kasvanut aikuiseksi. Nyt 41-vuotiaan minulla on neljä lasta. Perustin Espoon Olariin yhdistyksen, jotta erityisesti kotona olevat somalialaistaustaiset äidit tapaisivat toisiaan. Lapset voivat leikkiä keskenään ja koululaiset saavat apua läksyihin. Olen ollut mukana järjestämässä keskustelutilaisuuksia myös tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyen.
Vanhempi sukupolvi saattaa vielä kannattaa silpomista
Ennen koronaa meillä oli Ihmisoikeusliitossa tilaisuus, jossa eri-ikäiset somalialaistaustaiset naiset keskustelivat silpomisesta. Ihmisoikeusliiton asiantuntija oli mukana. Aihe herätti paljon keskustelua, tunteitakin nousi pintaan.
Vaikka asenteet ovat muuttuneet kielteisimmiksi tyttöjen sukuelinten silpomista kohtaan, erilaisia kantoja on vielä. Nuoret Suomessa syntyneet tytöt eivät välttämättä tiedä asiasta paljonkaan. He olivat järkyttyneitä, kun saivat tietää tarkemmin aiheesta. Iäkkäämmät sukupolvet ja vastikään Somaliasta saapuneet saattavat vielä kannattaa silpomista.
Me tytöt odotimme, koska meidät leikataan – se kuului tytön elämään
Kun olin lapsi Somaliassa, me tytöt odotettiin sitä, koska meidät leikataan, että koska on meidän vuoro. Se oli sellainen asia, joka kuului tytön elämään. Ei ollut vaihtoehtoa. Meidät opetettiin myös siihen, ettei saanut itkeä. Jos ei itkenyt, palkittiin karkeilla. Jos joku perhe ei leikannut tytärtään, perhettä pidettiin outona, ajateltiin, ettei tyttö ole puhdas.
Tarvitaan paljon lisää tietoa, on ihmisiä, jotka ovat luku- ja kirjoitustaidottomia. Pitää kertoa, millaisia fyysisiä ja mielenterveyden ongelmia silpominen aiheuttaa. Olen huomannut esimerkiksi, että varsin monet somalialaiset naiset sairastuvat synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Silpomistrauma voi aktivoitua moneen kertaan naisen elämässä.
Avoin keskustelu on tärkeää, tuomitseminen ei auta
Jotta avoin keskustelu onnistuu, pitää ensin luoda luottamus. Tuomitseminen ei auta. Terveydenhuollossa pitää ottaa asia puheeksi. Voi kysyä, mitä ajattelet tästä asiasta. Silpomisen läpikäyneellä synnyttäjällä saattaa nousta kipeitä tunteita pintaan. Avoin ja ystävällinen keskustelu on tärkeää.
Uskon, että kaikki tietävät, että tyttöjen sukuelinten silpominen on Suomessa laitonta, rangaistava teko. Mutta jotkut saattavat yhä ajatella, että jos esimerkiksi tyttö on ”villi” ja aiheuttaa ongelmia, niin se johtuu siitä, ettei tyttöä ole leikattu. Vaikka eihän tytön käytös liity siihen mitenkään! Kulttuuri elää vanhemmissa sukupolvissa, jotka ajattelevat, ettei mitään saisi muuttaa ja ennen oli kaikki paremmin.
Silpomistraumoista puhuminen auttaa
Mielestäni myös vanhempien silpomisen läpikäyneiden naisten olisi tärkeää puhua aiheesta. Itseäni puhuminen auttoi todella paljon. Suomen somalialaiset ovat aktiivisia ja heitä työskentelee paljon myös terveydenhuollossa. Olen tavannut naisia, jotka ovat kärsineet koko elämänsä. Traumoista olisi hyvä puhua, mutta jotkut ovat sulkeneet asian mielestään kokonaan. Se ei ole pidemmän päälle hyvä juttu. Omasta hyvinvoinnista ja mielenterveydestä huolehtiminen on tärkeää.
Ihmisoikeusliiton toiminnassa olen ollut mukana jo vuodesta 2016 lähtien. Suoritin hiljattain Ihmisoikeusliiton järjestöille ja avainhenkilöille suunnatun kurssin tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisesta työstä. Halusin oppia erityisesti siitä, miten osaan ottaa asian puheeksi ja vaikuttaa omassa lähipiirissäni.
Myös kouluissa nuorille perustietoa silpomisesta
Myös kouluissa, yläasteella, voisi tyttöjen sukuelinten silpomisesta ilmiönä puhua. Tunnilla voisi käsitellä, missä kaikkialla sitä tapahtuu ja että se on ihmisoikeusloukkaus. Se, että nuoret saisivat perustietoa aiheesta, olisi hyvä asia.
Kun saamme kaikki äidit ja isät, koko yhteiskunta ajattelemaan, että tyttöjen sukuelinten silpominen on väärin, se voi loppua. Joskus tulee vielä päivä, jolloin silpomista ei enää tehdä yhdellekään tytölle. Ajatellaan, ettei se kuulu tytön elämään eikä meidän kulttuuriin. Se on minun unelmani.
**********************
Ihmisoikeusliitto on tehnyt tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä Suomessa 20 vuotta. Julkaisemme työssämme mukana olleiden avainhenkilöiden ja yhteistyökumppaneiden haastatteluja loppuvuoden 2022 ajan. Kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.2022 järjestämme Yksikin tyttö on liikaa – 20 vuotta silpomisen vastaista työtä Suomessa –seminaarin.
