Päivitetty 18.8.2020
Vetoomus on suljettu. Kiitos kaikille 10 332 allekirjoittaneelle!
Olemme luovuttaneet vetoomuksen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle ja valtiovarainministeri Matti Vanhaselle. Lue lisää tiedotteesta.
Ihmisoikeusliitto avasi helmikuussa 2020 vetoomuksen, jossa vaaditaan riittävän toimeentulon turvaamista ja perusturvan tason nostamista. Maaliskuussa koronavirustilanne muuttui pandemiaksi ja maailmamme muuttui.
Perusturvan varassa elävä ihminen ei ennen pandemiaakaan selvinnyt arjen välttämättömistä kuluista. Koronakriisissä monen ihmisen toimeentulo-ongelmat ovat syventyneet. Hallitus on reagoinut tilanteeseen väliaikaisilla tukitoimenpiteillä ja laajentamalla osittain sosiaaliturvan kattavuutta.
Väliaikaiset tukitoimenpiteet eivät kuitenkaan riitä. Vetoamme syyskuussa käytävän budjettiriihen kynnyksellä, että hallitus turvaa oikeuden riittävään toimeentuloon. Hallituksen on otettava köyhimpien ihmisten oikeudet vakavasti tässä akuutissa tilanteessa sekä turvattava riittävä perusturvan taso pidemmällä aikavälillä.
****************************
27.2.2020 / päivitetty valtionvarainministerin nimen osalta 8.6.2020
Hyvä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen, vetoan, että hallitus:
• Turvaa oikeuden riittävään toimeentuloon.
• Tekee kehysriihessä välittömiä korotuksia perusturvaetuuksiin.
• Tekee pitkän ajan suunnitelman perusturvan tason asteittaiseksi nostamiseksi kattamaaan arjen välttämättömät menot.
Perusturvan varassa elävä ihminen ei Suomessa tällä hetkellä selviä arjen välttämättömistä kuluista.
Perustuslaissa säädetään oikeudesta perustoimeentulon turvaan esimerkiksi työttömyyden, sairauden, vanhuuden sekä lapsen syntymän perusteella. Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat Suomea turvaamaan riittävän toimeentulon kaikille.
Hallitus on ohjelmassaan (2019) sitoutunut korottamaan perusturvaa. Hallitus nostikin vuoden 2020 alussa joitain perusturvaetuuksia, mutta korotukset eivät ole riittäviä. Perusturvan taso on Suomessa yhä alle suhteellisen köyhyysriskirajan.
************************************************************************
TAUSTAA:
Mitä perusturvalla tarkoitetaan?
Perusturvalla tarkoitetaan pienimpiä sosiaalitukia, joita Suomessa ovat esimerkiksi työttömyyspäivärahat ja työmarkkinatuki, työeläke, kansaneläke, vanhempainpäiväraha ja sairauspäiväraha. Perusturvaetuuksien varassa elää Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä (THL, 2019).
THL:n arvioiden mukaan perusturvan taso on Suomessa tällä hetkellä alle suhteellisen köyhyysriskirajan. Perusturvan varassa elävä ihminen ei selviä arjen välttämättömistä taloudellisista kuluista. (THL, 2019.)
Suomen perustuslaissa (731/1999) säädetään oikeus perustoimeentulon turvaan. Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat turvaamaan riittävän toimeentulon kaikille. Näitä oikeuksia turvaavat YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus (TSS-sopimus) ja Euroopan sosiaalinen peruskirja. Nämä sopimukset velvoittavat Suomea oikeudellisesti.
Suomi on saanut moitteita liian alhaisesta perusturvasta
Euroopan sosiaalista peruskirjaa valvova sosiaalisten oikeuksien komitea on useaan otteeseen todennut Suomen perustoimeentuloturvan tason liian alhaiseksi. Komitean mukaan se ei täytä peruskirjan 12. artiklan edellyttämää välttämättömän vähimmäistoimeentulon tasoa. Peruskirjan määritelmän mukaan tuen taso on liian alhainen, mikäli se ei kata tuensaajan perustarpeita ja tee mahdolliseksi osallistumista elämään muiden ihmisten rinnalla.
Myös YK:n TSS-komitea suositti tuoreimmassa Suomea koskevassa raportissaan (2014), että Suomen valtion on pidettävä huolta siitä, että perusturva kattaa todelliset elinkustannukset.
Lisää painetta päättäjiin!
Vuoden 2020 alusta voimaan tulleet perusturvakorotukset ja indeksijäädytysten purku eivät riitä korjaamaan THL:n tutkimuksen sekä Euroopan sosiaalista peruskirjaa valvovan komitean osoittamaa etuuksien liian alhaista tasoa. Käytännössä korotuksilla vain palautettiin perusturva sille tasolle, joka se oli ennen Sipilän hallituksen tekemiä leikkauksia.
Näin ollen Suomi rikkoo edelleen Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan velvoitteita.
Hallitus on aloittanut sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen komiteatyönä, jolle on varattu kaksi vaalikautta. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistamista tarvitaan, mutta perusturvan varassa elävien ihmisten tilanne on korjattava viipymättä.
Toukokuussa 2019 Ihmisoikeusliitto luovutti hallitusneuvottelijoille vetoomuksen, jossa vaadittiin perusturvan tason nostamisen kirjaamista hallitusohjelmaan. Tässä tavoitteessa onnistuimme yhteistyöllä! Nyt painetta tulee jatkaa.
Hallituksen tekemät korjaukset eivät vielä riitä turvaamaan riittävää toimeentuloa kaikille. Vaaditaan yhdessä hallitukselta vuosittaisia korotuksia perusturvaan.
Allekirjoita vetoomus. Oikeus riittävään toimeentuloon on ihmisoikeus!
Lähteet:
- Euroopan sosiaalinen peruskirja (80/2002).
- European Committee of Social Rights (2018). Follow-up to decisions on the merits of collective complaints – Findings 2018
- Suomen perustuslaki (731/1999).
- Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (6/1976)
- THL (2019). Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019. THL: Työpaperi 6/2019.