Vakavaa työhyväksikäyttöä esiintyy myös Suomessa, vaikka sitä voi olla vaikea uskoa. Tapauksia yhdistää usein samat piirteet ja tietyt tekijät altistavat työhyväksikäytölle, kirjoittaa Ihmisoikeusliiton Milla Aaltonen blogissamme.
Ihmisoikeusliitto kävi läpi vakavaa työhyväksikäyttöä koskevat oikeustapaukset vuosilta 2015–2016. Keskityimme tarkastelemaan niitä tapauksia, joissa oikeus oli antanut langettavan tuomion työperäisestä ihmiskaupasta tai kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Näitä tapauksia oli yhteensä 10.
Tapauksissa oli monia yhteisiä piirteitä. Kaikki uhrit olivat ulkomaalaistaustaisia, ja he olivat muuttaneet Suomeen hiljattain. Ainakin puolessa tapauksista työhyväksikäyttö on alkanut välittömästi henkilön saavuttua Suomeen. Noin puolet heistä oli kotoisin Etelä-Aasian maista. Työhyväksikäyttö oli tapahtunut kaupungeissa, ja puolet tapauksista sijoittui pääkaupunkiseudulle.
Yhtä lukuun ottamatta hyväksikäyttö oli tapahtunut ravintolatyössä, ja yleensä työtehtäviin on kuulunut ruuan valmistus. Myös aiempi tutkimus on osoittanut ravintola-alan työntekijöiden ja erityisesti kokkien olevan alttiina vakavalle hyväksikäytölle, koska tällaisessa työssä he ovat suhteellisen eristettyinä ja heillä on vähän ulkopuolisia kontakteja.
Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti HEUNI on tutkimuksissaan todennut, että vakavimmat Suomessa ilmi tulleet ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapaukset ovat tapahtuneet niin sanotuissa etnisissä ravintoloissa.
Vakava työhyväksikäyttö: Uhri ja tekijä ovat usein tuttuja
Tietyt tekijät altistavat työperäiselle hyväksikäytölle. Riskiä lisää esimerkiksi työntekijän ja työnantajan samankaltainen tausta: henkilökohtainen suhde uhrin ja tekijän välillä voi aiheuttaa riippuvuussuhteen, joka vaikeuttaa hyväksikäytöltä suojautumista. Vähintään puolessa langettavista tuomioista uhri ja tekijä ovat lähtöisin samasta maasta ja näistä ainakin kolmessa tapauksessa sukua toisilleen. Muutamassa tapauksessa uhrin ja tekijän välillä on jokin muu yhdistävä tekijä, kuten yhteiset tuttavat.
Muita altistavia tekijöitä ovat muun muassa kielitaidon ja koulutuksen puute, velkasuhde työantajan ja työntekijän välillä ja työtekijöiden epävarma oleskelulupatilanne. Kaikki nämä altistavat tekijät näkyivät läpikäymissämme tapauksissa. Altistavat tekijät myös kasautuivat ja tapauksissa oli usein monia altistavia tekijöitä.
Tekijät, jotka altistavat hyväksikäytölle, myös vaikeuttavat siitä irtautumista. Esimerkiksi kielitaidon puute ja eristyneet työskentelyolosuhteet paitsi altistavat hyväksikäytölle myös estävät saamasta tietoa oikeuksistaan ja hakemasta apua.
Samoin työntekijöiden epävarma oleskelu- tai työlupatilanne vaikuttaa oleellisesti siihen, että suuristakaan epäkohdista ei uskalleta valittaa. Pelko tulojen menetyksestä ja huoli oleskeluluvan jatkumisesta estävät uhreja tuomasta ongelmia esiin. Näistä syistä oikeuteen päätyneet tapaukset ovat vain pieni osa koko ilmiöstä.
Ulkomaalaistarkastajien määrää lisättävä – sekä tukipalveluja uhreille
Viranomaisaloitteiselle ulkomaalaisvalvonnalle on erityistä tarvetta, jotta hyväksikäyttö tulisi esille. Aikaisemmassa työsyrjintää koskevassa tutkimuksessa on havaittu, että kaikki syrjintätapaukset etnisen alkuperän tai kansalaisuuden perusteella olivat tulleet työsuojeluviranomaisten tietoon nimenomaan viranomaisvalvonnan kautta.
Työsuojelun ulkomaalaistarkastajien määrää tulisi lisätä, jotta tarkastuksia voidaan tehdä kattavasti ympäri Suomea ja eri toimialoilla. Myös yllätystarkastuksia on tehtävä. Tulkin mukanaolo tarkastuksilla olisi tärkeää, jotta tietoa saadaan suoraan työntekijöiltä.
Lisäksi uhreille on tarjottava valtakunnallisesti kattavia tukipalveluja ja apua oikeusprosessiin sekä sen jälkeiseen elämään. Pikaisia toimia tarvitaan, jotta kaikkien Suomessa työskentelevien oikeudet toteutuisivat.
Milla Aaltonen
Kirjoittaja työskenteli vaikuttamistyön päällikkönä Ihmisoikeusliitossa.
Lue Ihmisoikeusliiton aiempi blogikirjoitus aiheesta:
- Blogi: Vakava työriisto jää piiloon (24.8.2015)
