Urheilun kentällä Suomessa on useita ihmisoikeusongelmia, joihin tulee puuttua nykyistä tehokkaammin. Tästä olivat yhtä mieltä joukko urheilun toimijoita ja ihmisoikeusasiantuntijoita Ihmisoikeudet urheilussa -webinaarissa 31.5.2021. Kyseessä oli ensimmäinen kokonaisvaltaisesti ihmisoikeuksiin ja urheiluun keskittynyt tilaisuus Suomessa.
Urheilun ihmisoikeusongelmat eivät liity vain kansainvälisten kisojen myöntämiseen tai järjestelyihin.
”Ihmisoikeusasioita ovat muun muassa syrjintä ja rasismi, seksuaalinen häirintä, sukupuolten tasa-arvo ja lapsen oikeudet. Näissä asioissa Suomen urheilun kentällä on paljon petrattavaa”, sanoi avauspuheenvuorossa Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.
Vastuu syrjintään ja rasismiin puuttumisesta ei voi olla urheilijoilla
Yhä useampi suomalainen urheilija haluaa puhua ja vaikuttaa ihmisoikeuksien puolesta. Syrjinnän ja rasismin tunnistaminen ja siihen puuttuminen eivät silti saa olla urheilijoiden vastuulla. Paneelikeskustelussa urheilijat kertoivat joutuneensa itse tuomaan epäkohtia esille ja toimimaan äänitorvena. On urheilun vastuutahojen ja viranomaisten tehtävä turvata kaikkien ihmisoikeudet urheilussa.
”Erityisesti nuorempana en edes tiennyt, että minulla on oikeus vaatia yhdenvertaisia olosuhteita ja kohtelua”, kertoi paralympiauimari Meri-Maari Mäkinen.
Homoseksuaalisuudestaan julkisuudessa kertonut ex-jääkiekkoilija Janne Puhakka toivoi esimerkillään voivansa vaikuttaa nuorten urheilijoiden yhdenvertaisempaan kohteluun.
Lisää tietoa urheilijoiden oikeuksista tarvitaan paljon toisaalta urheilijoille, toisaalta urheilun päättäjille, webinaarin puhujat totesivat.
”Urheilussa on otettu harppaus yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tietoisuutta on kuitenkin lisättävä. Etenkin ruohonjuuritasolla valvonnassa on vielä tehtävää”, pohti jalkapalloerotuomari Mohammad Al-Emara.
Myös urheilijoilla on sananvapaus
Urheilua koskettavat samat perus- ja ihmisoikeudet kuin muitakin elämänalueita. Urheilijoiden mielipiteen- ja sananvapaudesta käytiin webinaarissa kiinnostavaa keskustelua. Myös median vastuu urheilun ihmisoikeuskysymysten käsittelystä nousi esille.
Voivatko urheilijoiden kannanotot ja ulostulot vaikuttaa negatiivisesti urheilu-uraan? Tämä on asia, jota urheilijat joutuvat pohtimaan, kuten kelkkahiihtäjä Sini Pyy kertoi webinaarin paneelissa.
”On ihmisoikeuksien näkökulmasta ongelmallista, jos sponsorisopimuksessa tai urheilukilpailun säännöissä on ehto, joka asettaa rajoituksia urheilijan mahdollisuuksille ottaa kantaa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin”, totesi kansainvälisen oikeuden professori, Elina Pirjatanniemi, joka on myös Ihmisoikeusliiton johtokunnan jäsen.
Urheilijoillekin kuuluu sananvapaus, jonka rajoittamiseen tulee olla erittäin painavat perustelut.
Ihmisoikeusliiton webinaari kokosi yhteen huippupuhujat
Ainutlaatuisessa tilaisuudessa puhujina oli laaja joukko ihmisoikeuksista puhuneita urheilijoita, urheilun vastuutahoja ja ihmisoikeuksien asiantuntijoita.
Paikalla Meri-Maari Mäkisen, Janne Puhakan, Mohammad Al-Emaran, Sini Pyyn, Elina Pirjatanniemen lisäksi olivat jalkapalloilija Riku Riski, Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani, Suomen Olympiakomitean vastuullisuuspäällikkö Elina Laine, Voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso, Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen, Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann, Hufvudstadsbladetin urheilupäällikkö Filip Saxén, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman sekä KOK:n urheilijavaliokunnan jäsen Emma Terho. Puheenvuoron piti myös tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.
Webinaari keräsi lähes 200 osallistujaa. Tilaisuus oli osa Ihmisoikeudet haltuun urheilussa –hanketta, jota Ihmisoikeusliitto toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Hankkeessa on koulutettu muun muassa ihmisoikeuksista lajiliittoja ja urheilun kattojärjestöjä. Tämän vuoden lopulla Ihmisoikeusliitto toteuttaa julkisen kampanjan aiheesta.
YouTube-tallenne webinaarista:
