Monelle syrjintä ja rasismi on arkipäivää

Syrjintä ja rasismi loukkaavat ihmisoikeuksia. Discrimination and racism violate human rights.Syrjintä on rikos ja yhdenvertaisuus jokaiselle kuuluva ihmisoikeus. Monelle ihmiselle rasismi- tai syrjintäkokemukset ovat kuitenkin arkipäivää. Esimerkiksi Suomen romaniväestöstä lähes 70 prosenttia on tuoreen selvityksen mukaan kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana.

Oikeutta elää ilman syrjintää turvaavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Suomen syrjintää koskeva lainsäädäntö pohjautuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukseen.

Yhdenvertaisessa maailmassa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetistään, sukupuolen ilmaisustaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Yhdenvertaisuus Suomen laissa

Esimerkiksi vammaisuus tai ihonväri eivät saa vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä tai käyttää erilaisia palveluja. Syrjintää tapahtuu silloin, kun ihmisten yhdenvertaisuuden periaate ei toteudu – syrjimättömyys on yhdenvertaisuuden edellytys.

Suomen perustuslakiin on kirjattu yhdenvertaisuuden periaate, jolla tarkoitetaan syrjinnän kieltoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän, häirinnän sekä käskyn syrjiä. Ihmisten lähtökohdat ovat erilaiset, joten samanlainen kohtelu ei vielä takaa yhdenvertaisuuden toteutumista ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille. Tämän vuoksi yhdenvertaisuuslaki myös velvoittaa viranomaiset aktiivisesti edistämään yhdenvertaisuutta ja muuttamaan olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Perustuslain ja yhdenvertaisuuslain lisäksi syrjinnän kieltoa tarkennetaan myös muissa laeissa: esimerkiksi rikoslaissa syrjintärikoksia ovat syrjintä, työsyrjintä, kiskonnantapainen työsyrjintä sekä kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja tasa-arvolaki kieltää häirinnän sekä syrjinnän sukupuolen perusteella.

Ihmisoikeusliitto toimii yhdenvertaisuuden puolesta

Ihmisoikeusliiton asiantuntijat tekevät vaikuttamistyötä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi. Osallistumme aktiivisesti lakien ja politiikkaohjelmien valmistelutyöhön, otamme kantaa ajankohtaisiin yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyviin ongelmiin sekä seuraamme ja tutkimme syrjintätilannetta Suomessa. Viime vuosina olemme olleet aktiivisesti mukana yhdenvertaisuuslain valmistelussa. Tarjoamme myös koulutusta yhdenvertaisuudesta työyhteisöille ja organisaatioille.

Ihmisoikeusliitto toimii myös sisäministeriön ja kansalaisjärjestöjen yhteisessä Syrjinnästä vapaa alue -kampanjassa, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt voivat julkisesti sitoutua syrjimättömyyteen. Työpaikan julistautuminen syrjinnästä vapaaksi alueeksi on merkki työntekijöille, työnhakijoille ja asiakkaille siitä, että organisaatio toivottaa kaikki ihmiset tervetulleiksi. Ihmisoikeusliiton toimistokin on syrjinnästä vapaa alue.

Lisätietoa yhdenvertaisuudesta ja syrjinnästä:

  • Yhdenvertaisuus.fi: Tietoa yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä, oppaita yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä neuvoja syrjintää kokeneille.
  • Ihmisoikeudet.net: Tärkeimmät syrjinnän kieltävät ihmisoikeussopimukset
  • Syrjinnästä vapaa alue -kampanjasta lisätietoa. Ilmoita työyhteisösi mukaan!

Viharikokset jäävät usein piiloon

Poliisin tilastojen mukaan tyypillisimpiä viharikoksia Suomessa ovat rasismin motivoimat pahoinpitelyt, kunnianloukkaukset ja laittomat uhkaukset. Poliisin tilastot kertovat kuitenkin vain osatotuuden viharikosten yleisyydestä ja moninaisuudesta. Viharikoksista nimittäin ilmoitetaan harvoin poliisille, vaikka ne loukkaavat uhrin perus- ja ihmisoikeuksia.

Rikoksesta tekee viharikoksen se, että sitä motivoivat ennakkoluulot tai syrjivät asenteet. Motiivina voi olla tekijän käsitys uhrin henkilökohtaisista ominaisuuksista; kuulumisesta tiettyyn ryhmään tai vähemmistöön. Viharikoksiin on tärkeä puuttua, sillä ne luovat ja ylläpitävät ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä yhteiskunnassa ja voivat aiheuttaa pelkoa ryhmissä ja yksilöissä, joihin ne kohdistuvat. Suomen rikoslaissa viharikosten haitallisuus on huomioitu rangaistuksen koventamisperusteena.

Rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta on määritelty rangaistuksen koventamisperusteeksi.  Muita rinnastettavia motiiveja ovat mm. sukupuolivähemmistöihin kohdistuvat ennakkoluulot.

Ennakkoluulot tai syrjivät asenteet voivat olla motiivina monentyyppisissä rikoksissa. Olennaista on kiinnittää huomio tekijän vaikuttimiin. Uhrin ei esimerkiksi tarvitse kuulua seksuaalivähemmistöön vaan viharikoksen määrittää tekijän oletus asiasta.

Jos joudut viharikoksen uhriksi, ilmoita siitä poliisille. Poliisin tulee kirjata viharikoksiksi teot, joissa poliisi, uhri tai joku muu asianosainen epäilee vihamotiivia. Viharikos voi kohdistua yksittäiseen henkilöön, ryhmään, instituutioon tai omaisuuteen.

Ihmisoikeusliitto on mukana EU:n perusoikeusviraston viharikoksia koskevissa tutkimusprojekteissa kansallisena yhteystahona. Ihmisoikeusliitto käy dialogia poliisijohdon kanssa viharikosten ja syrjintärikosten tunnistamisen edistämiseksi. Edistämme ihmisoikeuksien systemaattista sisällyttämistä poliisikoulutukseen ja koulutamme itse myös poliiseja.

Lisätietoa

 

Kiinnostuitko työstämme? Pysäytetään syrjintä yhdessä! Jäsenenä tuet syrjinnänvastaista työtä Suomessa.
Liity tästä jäseneksi!