Hyppää sisältöön

Yhdenvertaisuus ja syrjintä

Syrjintä on Suomessa monille arkipäivää

Syrjintä on kiellettyä ja kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Monelle ihmiselle syrjintäkokemukset ovat kuitenkin arkipäivää Suomessa. Oikeutta elää ilman syrjintää turvaavat useat kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä Suomen lainsäädäntö.

Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia riippumatta heidän iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan, vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetistään, sukupuolen ilmaisustaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Yhdenvertaisuus Suomen laissa

Perustuslakiin on kirjattu yhdenvertaisuuden periaate, jolla tarkoitetaan syrjinnän kieltoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän, häirinnän sekä käskyn syrjiä. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaiset, työnantajat, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjät sekä oppilaitokset aktiivisesti edistämään yhdenvertaisuutta ja muuttamaan olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella, mukaan lukien sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä, sekä seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän. Myös rikoslaki kieltää syrjinnän.

Ihmisoikeusliitto toimii yhdenvertaisuuden puolesta

Ihmisoikeusliitto tekee työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi. Osallistumme lakien ja politiikkaohjelmien valmistelutyöhön sekä otamme kantaa ajankohtaisiin yhdenvertaisuuteen, syrjintään ja rasismiin liittyviin ongelmiin Suomessa.

Vaikutamme siihen, että Suomi turvaisi eri vähemmistöjen ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet.

Tarjoamme myös koulutusta yhdenvertaisuudesta eri alojen ammattilaisille.

Tutustu laatimaamme oppituntimateriaaliin syrjinnästä! Tunnista ja puutu -oppitunnin tavoitteena on lisätä oppilaiden ja opiskelijoiden tietoa syrjinnästä ja siihen puuttumisesta.

Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjassa oli mukana kampanjakasvoja.

STOP! Päätepysäkki syrjinnälle -kampanja

Ihmisoikeusliiton STOP! Päätepysäkki syrjinnälle -kampanja rohkaisee joukkoliikenteen käyttäjiä osoittamaan tukensa häirinnän ja syrjinnän kohteeksi joutuneille kanssamatkustajille. Pienikin ele usein riittää. Kun yksi osoittaa tukensa, se kannustaa muitakin tulemaan syrjinnän kohteen tueksi. Kampanja on toteutettu vuosina 2017-2019 Helsingissä, Turussa ja Tampereella joukkoliikennetoimijoiden kanssa.

Etninen profilointi on kiellettyä syrjintää

Etnisellä profiloinnilla tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi poliisi tai yksityisen turvallisuusalan toimijat kohdistavat ihmiseen toimenpiteitä hänen oletetun etnisen taustansa perusteella. Tämä on laissa kiellettyä syrjintää. Silti vartijat ja järjestyksenvalvojat pysäyttävät suhteettoman usein rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.

Ihmisoikeusliitto vaikuttaa sen puolesta, että etnisen profiloinnin kieltoa vahvistettaisiin lainsäädännössä. Vaikutamme myös siihen, että etninen profilointi tunnettaisiin aiempaa paremmin yksityisellä turvallisuusalalla. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien tulee lain nojalla edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Ihmisoikeusliitto tekee työtä sen eteen, että yksityinen turvallisuusala noudattaisi yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta.

Viharikos loukkaa perus- ja ihmisoikeuksia

Kun rikos tehdään uhrin etnisen tai kansallisen alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen tai sukupuoli-identiteetin, uskonnon tai vakaumuksen tai vammaisuuden vuoksi, kyse on viharikoksesta. Viharikos ei ole erillinen rikos, vaan termillä kuvataan rikoksen motiivia.

Poliisin tulee kirjata vihamotiivi sellaisen rikosepäilyn kohdalla, jossa poliisi, uhri tai joku muu asianosainen epäilee vihamotiivia. Rikoksesta seuraavaa rangaistusta voidaan koventaa, jos tekoon liittyy vihamotiivi.

Ihmisoikeusliitto vaikuttaa eri viranomaisiin, kuten poliisiin, viharikosten ja syrjintärikosten tunnistamisen ja tehokkaamman puuttumisen edistämiseksi.

Olemme laatineet Oliko se viharikos? -esitteen. Esite on käännetty yhteistyössä Rikosurhipäivystyksen ja sisäministeriön kanssa 11 eri kielelle. Esite PDF-muodossa: viharikosesite suomi, viharikosesite englanti, viharikosesite ruotsi, viharikosesite pohjoissaame, viharikosesite arabia, viharikosesite dari, viharikosesite kiina, viharikosesite kurdi, viharikosesite ranska, viharikosesite somali ja viharikosesite venäjä.

Henkilökuntamme

Lisätietoja

Sanni Mäntyniemi

Ihmisoikeuksien asiantuntija / Human Rights Adviser


+358 44 742 0408 sanni.mantyniemi@ihmisoikeusliitto.fi

Tue ihmisoikeustyötä

Lahjoita

Vaikuta ihmisoikeuksien puolesta ja tue työtämme. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

Tee lahjoitus