Vuoden 2025 alusta rikoslakiin tuli erillissäännös, joka kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen entistä selkeämmin. Tämä vahvistaa merkittävästi silpomisen läpikäyneiden tyttöjen ja naisten oikeuksia ja tehostaa tekijöiden rikosvastuun toteutumista. Säännös on mullistava myös siksi, että se poikkeaa rikoslain sukupuolineutraalista periaatteesta. Ihmisoikeusliitto vaikutti vuosien ajan siihen, että tämä lakiuudistus toteutui.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on aiemminkin ollut rangaistavaa pahoinpitelynä tai törkeänä pahoinpitelynä. Miten erilliskriminalisointi muuttaa asiaa?
Silpomisen kaikki muodot rangaistavia
Tärkein uudistus on se, että kaikki tyttöjen sukuelinten silpomisen muodot ovat nyt selkeästi rangaistavia.
Aiemman lainsäädännön suurin heikkous oli se, että oikeustila ei ollut täysin selvä fyysisesti vähäisimpien silpomisen muotojen osalta. Tyttöjen sukuelinten silpomisen muodot vaihtelevat suuresti ja globaalisti on siirrytty juuri vähemmän fyysisesti vahingoittaviin muotoihin. Näitä ei silpomista harjoittavissa yhteisöissä aina mielletä silpomiseksi.
On tärkeää, että rangaistavuus ulottuu nyt kaikkiin tekoihin riippumatta siitä, jääkö niistä pysyviä jälkiä sukuelimiin.
Rikoksen vanhentumisaika pitenee
Toinen merkittävä muutos uudessa lainsäädännössä on se, että syyteoikeuden vanhentumisaika alkaa vasta uhrin tultua täysi-ikäiseksi.
Aiemmin syyteoikeus vanheni 20 vuodessa teon ajankohdasta. Valtaosa silpomisista kohdistuu pieniin lapsiin, joten teko saattoi vanhentua ennen kuin uhri oli valmis tekemään kokemastaan väkivallasta rikosilmoituksen.
On myös hyvin tervetullutta, että silpomisen valmistelu on entistä selkeämmin rangaistavaa. Uhrin suostumus ei myöskään poista rangaistavuutta eikä huoltaja voi antaa huollettavansa puolesta suostumusta silpomiseen.
Silpomissäännös tekee poikkeuksen rikoslakiin
Lainsäädäntöön tehdyt muutokset parantavat huomattavasti silpomisen läpikäyneiden tyttöjen ja naisten oikeusturvaa. Prosessi, jonka kautta lakiuudistukseen päädyttiin, oli kuitenkin erikoinen.
Ihmisoikeusliitto oli vuosina 2021–2022 mukana oikeusministeriön työryhmässä, joka pyrki selkeyttämään tyttöjen sukuelinten silpomisen rangaistavuutta. Työryhmässä lähdettiin tarkastelemaan asiaa sukupuolineutraalisti rikoslain yleisiä periaatteita noudattaen.
Lähtökohtaisesti sukupuolineutraali rikoslainsäädäntö on kannatettava yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. Tässä tapauksessa sukupuolineutraali lähestymistapa kuitenkin hankaloitti työryhmän työskentelyä. Koska poikien ympärileikkausta ei oltu valmiita kieltämään, ei myöskään tyttöjen sukuelinten silpomisen kaikkia muotoja kieltävää säännöstä pidetty mahdollisena.
Toinen haaste työryhmän työssä oli silpomisen rinnastaminen kosmeettiseen sukuelinkirurgiaan. Osa kosmeettisen sukuelinkirurgian leikkauksista on samankaltaisia kuin jotkut silpomisen muodot. Ratkaiseva ero on kuitenkin se, että silpominen on ihmisoikeusloukkaus, joka tähtää tyttöjen ja naisten kontrollointiin. Lisäksi se kohdistuu pääosin alaikäisiin ilman heidän suostumustaan. Kosmeettista sukuelinkirurgiaa puolestaan tehdään yleensä aikuisille naisille heidän omasta aloitteestaan.
Nämä haasteet johtivat siihen, että työryhmä jätti mietinnön (Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen rangaistavuuden selkeyttäminen rikoslaissa), jossa ei ehdotettu muutoksia silloiseen lainsäädäntöön. Jätimme siihen eriävän mielipiteen, jossa vaadimme kaikkien tyttöjen sukuelinten silpomisen muotojen säätämistä rangaistavaksi.
Istanbulin sopimuksen henki toteutui
Vuoden alusta tullut uusi säännös valmisteltiin lopulta oikeusministeriössä ja se noudattaa työryhmässä tekemäämme ehdotusta.
Laki noudattaa nyt Istanbulin sopimuksen henkeä tunnustaessaan tyttöjen sukuelinten silpomisen sukupuolistuneen väkivallan muodoksi ja ihmisoikeusloukkaukseksi. Istanbulin sopimus on Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi.
Laki täyttää myös jo ennakolta kesällä 2024 hyväksytyn ja Suomessa myöhemmin toimeenpantavan EU:n naisiin kohdistuvan väkivallan direktiivin velvoitteet. Suomi on lain myötä ottanut uuden harppauksen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä.
Laki ei yksin riitä silpomisen torjumisessa
Tietoa lainsäädännöstä tulee nyt levittää silpomisen riskissä oleville ja viranomaisille. Laki ei kuitenkaan yksi riitä silpomisen torjumisessa.
Tiedottamista, asennemuutostyötä ja puuttumista tulee edelleen vahvistaa, jotta yksikään Suomessa asuva tyttö ei joutuisi kokemaan silpomista. Myös silpomisen jo läpikäyneille tarjottavaa tukea tulee tehostaa.
Ihmisoikeusliitto jatkaa yhteisöissä tehtävää asennemuutostyötä ja peräänkuuluttaa viranomaisten vastuuta tyttöjen ja naisten suojelussa.
Vaikuttamistyömme muuttaa maailmaa
Tämä kyseinen lakiuudistus on rohkaiseva esimerkki siitä, mitä voimme saada aikaan pitkäjänteisellä vaikuttamistyöllä. Prosessit voivat olla mutkikkaita ja kestää vuosia, mutta muutos kohti parempaa maailmaa on mahdollinen.
Johanna Latvala
sukupuolistuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija
Ihmisoikeusliitto
Tahdotko suojella tyttöjä kanssamme?
Tue Ihmisoikeusliiton kunniaan liittyvän väkivallan vastaista työtä kuukausilahjoittajana ja olet tyttöjen ja naisten oikeuksien puolella joka päivä. Ryhdy lahjoittajaksi!
