Hallituksen esitys saamelaiskäräjälain uudistamiseksi tukee saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana, korjaa nykyisen lainsäädännön ja sen soveltamisen aiheuttaman ihmisoikeusloukkauksen sekä edistää saamelaisten oikeuksien toteutumista vahvistamalla ja selventämällä vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta.
Ihmisoikeusliitto lausui eduskunnan perustuslakivaliokunnalle saamelaiskäräjälain uudistuksesta 26.1.2023.
Hallituksen esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi toisi lainsäädäntöön aiempaa selvemmin vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen (free, prior and informed consent, FPIC). Tämä toteuttaisi osaltaan YK:n ihmisoikeuskomitean ja muiden kansainvälisten ihmisoikeuselinten suosituksia Suomelle. Vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus on yksi keskeisimmistä alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden elementeistä.
Ennakkosuostumukseen tähtäävän neuvottelumenettelyn muuttaminen nimeltään yhteistyö- ja neuvotteluvelvoitteeksi kuvaa hyvin sitä, millaisia neuvotteluprosessien tulisi olla. Niiden tulee vaikuttaa aidosti harjoitetun politiikan ja esimerkiksi infrastruktuuriprosessien sisältöön. Samasta syystä oikea-aikaisuuden vaatimuksen lisääminen yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeseen on tarpeellista.
Ihmisoikeusliitto pitää tärkeänä, että lakitekstissä nostetaan esiin luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos asioina, joihin liittyvät toimet vaikuttavat saamelaisiin. Samoin on tervetullutta, että saamelaisiin vaikuttavissa asioissa voi olla kyse myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella tapahtuvista asioista.
Viranomaisten tulee hallituksen esityksen mukaan dokumentoida nykyistä tarkemmin, miten ne ovat arvioineet eri toimenpiteiden vaikutuksia saamelaisten oikeuksille ja huolehtineet saamelaisten oikeuksista. Tämä on erittäin tervetullutta. Dokumentointi mahdollistaa myös tarkempaa jälkiarviointia siitä, millaisia vaikutuksia päätöksillä on tosiasiassa ollut saamelaisten oikeuksiin. Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia säädösvalmistelussa tulee ylipäätään kehittää.
Saamelaiskäräjälain uudistaminen ei yksin riitä saamelaisten oikeuksien toteuttamiseksi. Sen lisäksi, että Suomen tulee säätää kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten ratkaisujen ja suositusten mukainen saamelaiskäräjälaki ja vahvistaa vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen (FPIC) periaatetta lainsäädännössä, sen tulee ratifioida ILO169-sopimus ja toteuttaa saamelaisten oikeus oman kielen ja kulttuurin mukaisiin palveluihin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Myös saamelaisten ja valtion väliselle totuus- ja sovintoprosessille on osoitettava riittävät resurssit.
Voidakseen toimeenpanna velvoitteensa viranomaiset tarvitsevat systemaattista ihmisoikeuskoulutusta, johon sisältyy koulutusta alkuperäiskansan oikeuksista sekä vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatteesta.
Ihmisoikeusliiton lausunto saamelaiskäräjälaista kokonaisuudessaan (pdf).
