Riittävä toimeentulo on ihmisoikeus: Perusturvan tasoa on nostettava!

Suomen perustuslaissa säädetään oikeus välttämättömään toimeentuloon jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat Suomea turvaamaan riittävän toimeentulon kaikille.

Perusturvan taso on Suomessa tällä hetkellä niin alhainen, ettei se riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Perusturvan varassa elävä ihminen ei selviä arjen välttämättömistä taloudellisista kuluista. Perusturvaetuuksien varassa elää THL:n (2019) mukaan Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä.

Suomi on saanut toistuvasti moitteita ja suosituksia kansainvälisiltä ihmisoikeussopimuksia valvovilta tahoilta perusturvan liian alhaisesta tasosta. Suomen on vihdoin otettava köyhyydessä elävien ihmisten oikeudet tosissaan. Hallituksen on nostettava perusturvan taso kattamaan välttämättömät elinkustannukset.

Vetoomus on nyt suljettu. Allekirjoituksia kertyi yhteensä 7410. Kiitos kaikille allekirjoittajille! Vetoomus luovutetaan hallitusohjelmaa valmisteleville puolueille 20.5.2019.

Hyvä puoluejohtaja, vaadin että

• Tuleva hallitus nostaa perusturvan tason ihmisoikeussopimusten edellyttämälle tasolle.

• Perusturvan on katettava nousevat elinkustannukset. Kaikki perusturvaetuudet on sidottava indeksiin, eli niihin on jatkossa tehtävä vuosittaiset korotukset.

• Perusturvaa uudistettaessa lähtökohdaksi otetaan perus- ja ihmisoikeudet.

Perusturvaetuuksien taso ei ole vain poliittinen kysymys. Kyse on myös perustuslaissa (731/1999) ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa määriteltyjen taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta. Perustuslain lisäksi näitä oikeuksia turvaavat YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus (TSS-sopimus) ja Euroopan sosiaalinen peruskirja.

Mikä perusturva on ja milloin se ei riitä elämiseen?

Perusturva tarkoittaa pienimpiä sosiaalitukia, joita Suomessa ovat esimerkiksi työttömyyspäivärahat ja työmarkkinatuki, työeläke, kansaneläke, vanhempainpäiväraha ja sairauspäiväraha. Perusturvaetuuksien varassa elää yli puoli miljoonaa ihmistä. Nykyisellään perusturva ei mahdollista kohtuullista minimikulutusta, eli perusturvan varassa elävä ihminen ei saa keskeisiä arjen kulutushyödykkeitä hankituksi. Etuuksien tason alhaisuus on johtanut tilanteeseen, jossa yhä useampi joutuu jatkuvasti hakemaan epävarmaa ja harkinnanvaraista toimeentulotukea. (THL, 2019.) Tämä lisää jo entisestään vaikeassa asemassa kamppailevien ihmisten elämän turvattomuutta ja epävarmuutta.

Suomi on saanut moitteita liian alhaisesta perusturvasta

Suomi on saanut kahdella viimeisimmällä hallituskaudella toistuvasti moitteita Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan liian alhaisesta tasosta. Viimeisimmässä Suomea koskevassa päätöksessään (2018) komitea totesi, että useat perusturvaetuudet jäävät Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämän tason alapuolelle. Suomi rikkoo edelleen sosiaalisen peruskirjan velvoitteita. Myös YK:n TSS-komitea suositti tuoreimmassa Suomea koskevassa raportissaan (2014) pitämään huolta siitä, että perusturva kattaa todelliset elinkustannukset.

On häpeällistä, etteivät nämä suositukset ole johtaneet toimenpiteisiin, vaikka ihmisoikeussopimukset sitovat Suomea oikeudellisesti. Päinvastoin, yhä uudet leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat vaikeuttaneet kaikkein köyhimpien ihmisten tilannetta entisestään. Perusturvaan kohdistuvien leikkauspäätösten perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia ei ole myöskään arvioitu. Lapsi- ja sukupuolivaikutusten arvioita ei myöskään ole perusturvasta päätettäessä otettu tosissaan.

Perusturvaetuuden pitää riittää todellisiin elinkustannuksiin! Vaaditaan yhdessä poliitikoilta perusturvan tason nostamista. Ihmisoikeusliitto toimittaa kaikki vetoomuksen allekirjoitukset puolueille ja hallitusohjelman valmistelijoille.

Allekirjoita vetoomus. Perusturvan tasoa on nostettava!

Lähteet:


Euroopan sosiaalinen peruskirja (80/2002).
European Committee of Social Rights (2018). Follow-up to decisions on the merits of collective complaints – Findings 2018
Suomen perustuslaki (731/1999).
Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (6/1976)
THL (2019). Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019. THL: Työpaperi 6/2019.

%d bloggers like this: