Urheilussa ilmenee rasismia. Tämän voi huomata, kun pelkästään seuraa urheilu-uutisointia. Vaikka rasismin olemassaolo urheilussa tiedetään, on suomalainen tutkimus ilmiöstä edelleen hyvin vähäistä, lähes olematonta.
Haastattelin pro gradu -tutkielmassani Jalkapalloilijoiden kokemuksia rasismista ja antirasismista Suomessa (2022) kuutta pääsarjatason jalkapalloilijaa. He kertoivat teemahaastatteluissa kokemuksiaan lajin sisällä kohtaamastaan rasismista, rasismiin puuttumisesta sekä antirasistisen työn tilasta suomalaisessa jalkapallossa.
Rasismin yleisyydestä Suomessa kertoo myös EU:n perusoikeusviraston vuonna 2018 julkaisema Being Black in the EU -tutkimus, jonka mukaan afrikkalaistaustaiset ihmiset kokevat Suomessa enemmän rasistista syrjintää ja ahdistelua kuin muissa tutkimuksen kohteena olleissa EU-maissa. Urheilussa ilmenevää rasismia ei kuitenkaan tarkasteltu tässä tutkimuksessa.
Urheilijoiden kokemaan rasismiin ei puututa
Kaikilla haastattelemillani urheilijoilla oli henkilökohtaisia kokemuksia rasismista niin otteluissa kuin harjoitustilanteissakin. Suorista rasistisista solvauksista tyypillisiä olivat katsomohuutelu ja n-sanan käyttö. Esimerkkejä vaikeammin tunnistettavasta arkielämän rasismista olivat urheilijoiden kohtaamat ennakkoluulot sekä ”pukukoppielämäksi” kutsuttu rasistinen vitsailu.
Urheilijat kertoivat, että tuomarit, seura tai liitto eivät puuttuneet riittävästi tilanteisiin, joissa heihin kohdistui rasismia. Haastateltavat olivat kohdanneet rasismikokemusten väheksyntää ja hiljentämistä, mikä on varmasti osasyy siihen, että kynnys puhua rasismista ja rasismikokemuksista on usein korkea.
On jotenki aika toivotonta edes […] yrittää tehdä juttua just jostain katsomohuutelusta, koska ne aina sanoo, et joo ei kukaan kuullu.
Yksi pelaajista puhui myös siitä, että usein vähemmistöön kuuluva pelaaja joutuu rasismiin liittyvien tilanteiden selvittämisessä ”asiantuntijan” rooliin. Ei pitäisi jäädä mustien ja ruskeiden urheilijoiden vastuulle nostaa näitä asioita keskusteluun tai toimia rasistisissa tilanteissa ”asiantuntijoina”. Tällaiset tilanteet lisäävät usein syrjinnän kokemuksista tai sen pelosta johtuvaa henkistä kuormitusta ja ulkopuolisuuden tunnetta eli vähemmistöstressiä.
Julistukset rasismin vastustamisesta eivät kohtaa tosielämän tilanteiden kanssa
Urheilijat toivoivat, että urheiluorganisaatioilla olisi selkeät toimintamallit rasismiin puuttumiseksi. Haastateltavat kokivat tärkeäksi hyvin toimivat kampanjat, koulutuksen ja tiedon lisäämisen. Lajin nykyinen antirasistinen työ on haastateltavien kokemusten mukaan kuitenkin usein näennäistä, eivätkä julistukset rasismin vastustamisesta kohtaa tosielämän tilanteiden kanssa.
Siis todellaki on hyvä juttu (kampanjat), jos ne vaan toimis kans sen mukaan. Et kun on tullu noita tilanteita tosi monta ja sit niitä ei hoideta sen mukaan.
Antirasismi on aktiivisia tekoja ja kouluttautumista
Urheiluorganisaatioiden antirasistista työtä ei voi kehittää ilman lisää tietoa ja syvällisempää ymmärrystä rasismista ilmiönä. Suomessa tarvitaan tutkimusta muun muassa urheilun rakenteellisesta rasismista sekä keinoista ja toimenpiteistä, joilla rasistisiin tilanteisiin puututaan systemaattisesti.
Urheiluorganisaatioiden tulisi tarkastella omaa toimintaansa kriittisesti:
- Onko olemassa selvät toimenpiteet rasistisiin tilanteisiin puuttumiselle?
- Miltä hallitukset ja henkilöstö näyttävät, näkyykö monimuotoisuus muuallakin kuin pelikentillä?
- Onko organisaation sisällä tarpeeksi tietoa rasismin eri muodoista?
- Ovatko valmentajat tai ohjaajat saaneet aiheesta koulutusta?
Ihmisoikeusliitto on urheilun ihmisoikeustyössään sekä Älä riko urheilua -kampanjassa korostanut, että urheilun vastuutahoilla on velvollisuus tuntea rasistisen syrjinnän kieltävät lait ja puuttua rasismiin. Rasismin purkamisen tulisi myös näkyä selkeästi urheilujärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa, tavoitteissa ja toimenpiteissä.
Puhe nollatoleranssista ei riitä, vaan urheilussa tarvitaan aktiivisia ja rakenteellisiin muutoksiin pyrkiviä tekoja rasismin poistamiseksi.
Lotta Mecklin
kampanja-avustaja, Älä riko urheilua
Ihmisoikeusliitto
Oletko mukana tuomassa ihmisoikeuksia urheilun ytimeen?
Urheilu on rikki, jos rasismiin ei puututa järjestelmällisesti kaikessa toiminnassa. Työmme urheilun ihmisoikeuksien puolesta jatkuu! > Tue työtämme lahjoituksella!
