Suomessa on merkkejä oikeusvaltion heikentämisestä. Emme ole suojassa kansainvälisiltä trendeiltä ja demokratian vastaisilta voimilta.
Kun demokratia ja oikeusvaltio murenevat, uhattuina ovat tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus, vapaa media ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta sekä vähemmistöjen ja naisten oikeudet. Lopulta kyse on meidän kaikkien oikeuksista.
Oikeusvaltion heikentämisestä ei saa tulla uusi normaali! Vaaditaan yhdessä, että Suomen hallitus puuttuu oikeusvaltiota uhkaaviin ilmiöihin. Korkea aika on nyt – ennen kuin on myöhäistä!
Arvoisa pääministeri Orpo, vaadin, että hallitus:
- vahvistaa oikeusvaltion suojaa ja tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta perustuslaissa
- puolustaa aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja vapaata mediaa
- edistää päättäjien ja viranomaisten ymmärrystä oikeusvaltion merkityksestä.
Mitä oikeusvaltiolla tarkoitetaan?
Oikeusvaltiossa on kyse siitä, että kaikki julkinen valta toimii lain asettamissa rajoissa, kunnioittaa demokratiaa ja perus- ja ihmisoikeuksia sekä toimii riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa.
Vahva oikeusvaltio suojaa kansalaisia vallanpitäjien mielivallalta ja kaikenlaiselta syrjinnältä. Oikeusvaltiossa päätökset perustuvat lakiin ja ihmiset ovat tasa-arvoisia lain edessä. Oikeusvaltioperiaate on myös EU:n arvojen ytimessä ja velvoittaa jäsenvaltioita.
Oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja demokratia liittyvät kiinteästi toisiinsa. Oikeusvaltio voi toteutua vain ympäristössä, jossa ihmisoikeuksia suojellaan ja jossa ihmiset voivat osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Miksi oikeusvaltion turvaaminen on tärkeää?
Kun oikeusvaltio toimii, on yksilön olo vapaa ja turvattu. Oikeusvaltion murentuminen johtaa esimerkiksi poliittisesti ohjattuun tuomioistuinlaitokseen ja kansalaisten eriarvoiseen kohteluun. Oikeuksien heikentäminen alkaa usein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä mutta koskee lopulta kaikkia.
Vahvassa oikeusvaltiossa ei säädetä lakeja, jotka ovat ristiriidassa Suomen perustuslain, EU-oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Demokraattiseen oikeusvaltioon kuuluu myös kansalaisyhteiskunnan asianmukainen kuuleminen lainsäädäntöprosesseissa.
Oikeusvaltiossa vallankäyttöä myös valvotaan. Vapaa media ja kansalaisyhteiskunta tuovat vallanpitäjien kannalta hankaliakin asioita esiin ja toimivat vallan vahtikoirina. Oikeusvaltion ja demokratian kannalta on vaarallista, jos yhteiskunnallisen keskustelun osallistujia aletaan vaientaa.
Erityisesti kriisien uhatessa oikeusvaltion tulevaisuudesta on pidettävä huolta. Oikeusvaltion riippumattomuus ja kansalaisten luottamus siihen ovat suomalaisen yhteiskunnan kivijalka.
Miten oikeusvaltio on uhattuna maailmalla?
Maailmalla oikeusvaltion kriisi on syvä. Maapallon väestöstä enää vain noin 13 prosenttia elää liberaaleiksi demokratioiksi luokiteltavissa maissa.
The World Justice Projectin oikeusvaltioindeksin mukaan globaali oikeusvaltiokehitys on heikentynyt vuodesta 2016 lähtien. Tämä on johtanut kansalaisten perusoikeuksien suojan heikkenemiseen, korruption lisääntymiseen sekä poliittisen vallan keskittymiseen.
Oikeusvaltion mureneminen on ollut viime vuosina käynnissä Euroopassa, kuten Puolassa ja Unkarissa. Esimerkiksi Unkarissa tuomioistuinlaitos ei ole enää riippumaton, media on vahvasti vallanpitäjien ohjauksessa ja naisten ja vähemmistöjen asemaa on heikennetty.
Erityisen huolestuttavaa demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä todistamme parhailleen Yhdysvalloissa. Presidentti Donald Trumpin hallinnon hyökkäysten kohteena ovat oikeuslaitoksen riippumattomuus, median ja tieteen vapaus sekä ihmisoikeudet, kuten oikeus turvapaikkaan, vähemmistöjen ja naisten oikeudet sekä mielipiteen- ja kokoontumisvapaus.
Millaisia merkkejä Suomessa on oikeusvaltion heikentämisestä?
Suomi ei ole suojassa kansainvälisiltä trendeiltä tai poliittisilta voimilta, jotka haluavat horjuttaa oikeusvaltiota ja tuomioistuinten riippumattomuutta.
Suomessakin on päättäjiä, jotka ovat voimakkaasti kyseenalaistaneet kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sekä kansalaisyhteiskunnan ja vapaan median toimintaa. Poliitikot ovat puheenvuoroissaan käyneet järjestöjen, toimittajien, tutkijoiden ja myös laillisuusvalvojien kimppuun aiempaa voimakkaammin.
Hallituksen toiminnassa on ilmennyt piittaamattomuutta oikeusvaltion periaatteista. Valvovat viranomaiset ovat toistuvasti puuttuneet lainvalmistelun sääntöihin ja puutteisiin. Sekä lakiesitysten kokonaisvaikutusten että perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi on ollut puutteellista.
Perustuslaki edellyttää avointa lainvalmistelua ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamista. Monissa keskeisissä lainsäädäntöprosesseissa lainvalmistelu ei ole ollut riittävän avointa. Kansalaisyhteiskuntaa ei ole kuultu lainkaan tai lyhyet lausuntoajat ovat vaarantaneet laadukkaan lainvalmistelun.
Suomessa perustuslain noudattamista valvoo ennen kaikkea eduskunnan perustuslakivaliokunta. Valiokunnan tehtävä on valvoa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten perustuslainmukaisuutta ja suhdetta Suomea sitoviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Etenkin viime vuosina huoli perustuslakivaliokunnan toiminnan politisoitumisesta on voimistunut.
Keväällä 2024 perustuslakivaliokunta siunasi sen, että Suomi voi käännytyslakina tunnetun poikkeuslain nojalla jättää noudattamatta sitovia ihmisoikeusvelvoitteitaan kansallisen turvallisuuden nimissä. Kehitys on huolestuttavaa, sillä Puolassa ja Unkarissa oikeusvaltion romuttaminen alkoi juuri perustuslain valvonnan rapauttamisesta.
Suomessa on muitakin vaarallisia esimerkkejä oikeusvaltion heikentämisestä. Maaliskuussa 2025 hallitus ilmoitti, että se ei ryhdy lainvalmisteluun eduskunnan tahdon mukaisesti ns. eheytyshoitojen kieltämiseksi. Tämä sotii vallan kolmijako-oppia vastaan.
Miten oikeusvaltiota tulisi vahvistaa Suomessa?
Oikeusvaltion mureneminen alkaa kuin varkain. Siksi Suomessa tarvitaan sekä poliittisten päättäjien että tavallisten ihmisten ymmärryksen lisäämistä oikeusvaltion merkityksestä sekä perus- ja ihmisoikeuksista.
Suomen perustuslaissa ei ole kunnollisia mekanismeja, jotka estävät oikeusvaltion heikentämistä. Riippumaton tuomioistuinlaitos takaa sen, että vallanpitäjät eivät voi menetellä miten huvittaa. Perustuslaissa on vahvistettava tuomioistuinlaitoksen ja syyttäjien riippumattomuutta. Perustuslakiin on esimerkiksi lisättävä täsmennykset tuomioistuinlaitoksen kokoonpanosta ja tuomarien nimittämisestä. Tätä ovat vaatineet useat oikeusoppineet.
Lisäksi perustuslakia on muutettava niin, että tuomioistuinten on mahdollista antaa etusija perustuslain säännökselle, jos tavallinen laki ja perustuslaki ovat ristiriidassa. Tämä tarkoittaa, että nykyisestä perustuslain etusijaa koskevasta säännöksestä (106 §) on poistettava tavallisen lain ja perustuslain välisen ristiriidan ilmeisyyden vaatimus.
Oikeusvaltiossa lainvalmistelun kriteereihin kuuluvat avoimuus, osallisuus ja läpinäkyvyys. Lainsäätäjän on osallistettava ja kuultava laajasti kansalaisyhteiskuntaa, jotta myös yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien ääni kuuluu.
Vaaditaan yhdessä oikeusvaltion vahvistamista!
Ihmisoikeusliitto on tehnyt työtä oikeusvaltion vahvistamiseksi vuodesta 2017 asti. Olemme kampanjoineet, järjestäneet tilaisuuksia ja antaneet lausuntoja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Lisäämme niin poliitikkojen kuin tavallisten ihmistenkin ymmärrystä oikeusvaltion turvaamisen merkityksestä.
Oikeusvaltiota on huollettava pitkäjänteisesti, jotta se toimii myös tulevaisuudessa. Kun oikeusvaltio alkaa murentua, suuntaa on vaikea saada takaisin raiteilleen. Siksi oikeusvaltiota uhkaaviin ilmiöihin on syytä puuttua varhaisessa vaiheessa.
Yksin on vaikea vaikuttaa. Allekirjoittamalla vetoomuksemme vaikutat yhdessä Ihmisoikeusliiton kanssa, jotta Suomi pysyisi demokratiana ja oikeusvaltiona. Tarvitsemme jokaisen mukaan vaatimaan, että oikeusvaltion heikentämisestä ei tule uusi normaali! Allekirjoita vetoomus NYT!
Miten toimitamme nimet vastaanottajille?
Toimitamme vetoomuksen vastaanottajille ainoastaan etu- ja sukunimesi. Emme koskaan luovuta vastaanottajille yhteystietojasi. Emme toimita nimiä sähköisesti vaan erikseen tulostettuna.
Hallituspuolueiden puheenjohtajien kuvat etusivullamme
Petteri Orpon ja Riikka Purran kuvat: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia / CC BY 4.0 ja CC BY 2.0.
Anders Adlercreutzin kuva: Katja Säilä, valtioneuvoston kanslia / CC BY 2.0.
Sari Essayahin kuva: Stina Virkamäki, valtioneuvoston kanslia / CC BY 2.0.
Kuvat muutettu mustavalkoisiksi ja tausta poistettu.