Ihmisoikeusliitto ja Uutismedian liitto järjestivät joulukuussa 2024 Oikeusvaltio NYT -seminaarin Pikku-Finlandiassa Helsingissä. Aamupäivän mittaisessa seminaarissa käsiteltiin oikeusvaltion tilaa Suomessa ja Euroopassa, kansalaisyhteiskunnan ja uutismedian roolia oikeusvaltion ylläpitämisessä sekä oikeusvaltioon kohdistuvia haasteita. Tilaisuuden juonsivat Tommy Lindgren ja Kaari Mattila Ihmisoikeusliitosta. Tilaisuuden järjestäminen sai tukea Eurooppatiedotukselta ja KOT-säätiöltä.
Venetsian toimikunta tukee oikeusvaltion toteutumista Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa
Professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta kertoi, miten Euroopan neuvoston Venetsian toimikunta edistää oikeusvaltion toteutumista Euroopassa. Ojanen on Venetsian toimikunnan suomalaisjäsen.
Venetsian toimikunta koostuu riippumattomista demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion asiantuntijoista. Toimikunnan päätehtävä on antaa lausuntoja jäsenvaltioiden oikeusvaltiota, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevista lainsäädäntöhankkeista.
”Venetsian toimikunnan suurimpia saavutuksia on ollut oikeusvaltion ydintekijöiden määritteleminen. Sen myötä se on torjunut käsityksen ja voivottelut siitä, että oikeusvaltio olisi jotenkin epämääräinen asia.”
Suomessa ollaan helposti enemmistötyrannian armoilla
Venetsian toimikunta on todennut, että oikeusvaltio tarvitsee aina tuekseen myös toimivan poliittisoikeudellisen kulttuurin. Viime aikoina toimikunta on kuitenkin alkanut painottaa oikeudellisten takeiden merkitystä.
Suomessa oikeusvaltion suurin haaste on Ojasen mukaan se, miten saadaan oikeudelliset ja perustuslailliset takeet kuntoon ja säädettyä.
”Meillä luotetaan huomattavan paljon siihen, että poliittisoikeudellinen kulttuuri noudattaa tiettyjä pelisääntöjä. Kun monet keskeiset asiat jätetään tavallisen lainsäädännön varaan, niistä voidaan päättää äänten enemmistöllä eduskunnassa. Siinä ollaan helposti enemmistötyrannian armoilla”.
Oikeistopopulismi ja äärioikeisto haastavat tasa-arvon oikeutusta
Euroopan parlamentin entinen jäsen Heidi Hautala toi esiin huolensa EU:n sisäisestä kehityksestä. Hänen mukaansa EU:ssa on syntynyt uusi poliittinen enemmistö, joka nojaa entistä enemmän oikeistopopulismiin ja laitaoikeistoon.
”Esimerkiksi Italiassa on hyvin antidemokraattisia piirteitä vallalla ja se aalto tulee leviämään myös laajemmin EU:ssa. Suomikaan ei ole irrallinen tästä kehityksestä”, Hautala varoitti.
Euroopan politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola Helsingin yliopistosta kertoi, että EU:ssa äärioikeiston nousu on myös heikentänyt perusarvoja, kuten tasa-arvoa.
”Jos ette ole kuulleet paljon EU:n tasa-arvopolitiikasta, niin sille on ehkä syynsä. Se liittyy oikeistopopulismiin ja äärioikeiston tapaan haastaa tasa-arvon legitimiteettiä.”
Suomen tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden rakenteet ovat puutteellisia
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi tarkasteli puheenvuorossaan Suomen tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta. Hän totesi, että riippumattomuuden rakenteet ovat puutteelliset, mikä saattaisi pahimmillaan johtaa merkittävään vallan väärinkäyttöön.
Perustuslaki ei esimerkiksi sisällä säännöksiä korkeimpien oikeuksien tuomareiden määrästä eikä heidän pakollisesta eroamisiästään. Myös tuomareiden nimittämismenettelyssä on tiettyjä oikeusvaltiollisia katveita.
”Nukun yöni hyvin, sillä Suomessa ei ole välitöntä uhkaa sellaiselle oikeusvaltion loukkaamiselle, joka liittyisi autoritaarisen hallituksen kaappaukseen. Mutta meidän on parempi olla hereillä siinä, mitä tapahtuu pienissä muutoksissa ja muutosvirtauksissa.”
Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien turvaaminen edellyttää valtiolta aktiivista toimintaa
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Milka Sormunen totesi, että oikeusvaltion puolustaminen edellyttää kriittistä arviointia sen osalta, mistä oikeusvaltiossa on ylipäätään kyse.
”Oikeusvaltion puolustaminen edellyttää, että ymmärrämme, mitä oikeusvaltiolla tarkoitetaan ja miksi sen suojeleminen on tärkeää.”
Olennainen kysymys on sekin, kuinka aktiivista toimintaa valtiolta vaaditaan perusoikeuksien turvaamiseksi. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien turvaaminen edellyttää valtiolta aktiivista toimintaa.
On myös kysymyksiä, joihin oikeusvaltioajattelu ei ole kovin hyvin valmistautunut vastaamaan. Yksi niistä on oikeuksiin pääsy ilmastokriisissä.
Kansalaisyhteiskunta on aktiivisesti mukana rakentamassa oikeusvaltiota
”Kansalaisyhteiskunnassa ihmiset kohtaavat hallinnon rakenteet. Juuri siellä näemme epävakaudet ja merkit edistyksestä tai oikeusvaltion rapautumisesta”, totesi vastuullisuusasiantuntija ja Ihmisoikeusliiton hallituksen jäsen Ulkar Aghayeva.
Kansalaisyhteiskunta kohtaa tällä hetkellä vakavia haasteita. Näitä ovat muun muassa budjettileikkaukset, vihapuheen kasvu ja poliittisen keskustelukulttuurin koventuminen. Aghayeva kehotti kansalaisyhteiskunnan toimijoita pysymään lujana.
”Oikeusvaltio on jotain, mitä me rakennamme aktiivisesti yhdessä joka päivä. Kansalaisyhteiskunta ja sen jäsenet ovat tämän työn ytimessä”, Aghayeva totesi.
Ihmisoikeusliiton vs. pääsihteeri Duin Ghazi korosti, että kansalaisyhteiskunnalla on oikeusvaltiossa tärkeä rooli vallan vahtikoirana. Se voi puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja väärinkäytöksiin.
”Kansalaisaktivismi on olennainen osa demokratiaa. Yhä useampi hallitus on kuitenkin rajoittanut kansalaisaktivismia ja mielenosoittamista. Myös suomalaisessa oikeusvaltiokulttuurissa on havaittavissa muutoksia”, Ghazi huomautti.
Tiedotusvälineiden rooli täytyy ymmärtää demokratian ylläpitämisessä
Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen puhui paikallislehtien roolista kansalaisten tiedonsaannissa. Paikallislehdet ovat edelleen tärkeä tiedonlähde, mutta esimerkiksi some-alustat haastavat uutismedian aseman.
”Riippumattomien tiedotusvälineiden rooli täytyy ymmärtää demokratian ylläpitämisessä, koska uhkia riittää. Muun muassa digitaalisilla alustoilla on vaikeaa luotettavasti nähdä, kuka puhuu. Kuntalaiset ja kansalaiset ovat helpommin vaikutuksenalaisia, kun somen algoritmit vievät.”
Huhtanen korosti, että on oltava hereillä ja panostettava mediakasvatukseen sekä informaatiolukutaitoon.
Algoritmit tekevät demokratian kannalta kohtalokkaita päätöksiä
Mediatutkija Anu Koivunen Turun yliopistosta nosti esiin algoritmien roolin poliittisen keskustelun ohjaamisessa.
”Globaaleilla digialustoilla käydään kamppailua demokratian tulevaisuudesta. Tässä on tunnetusti paljon mahdollisuuksia, mutta myös riskejä. Ei vähiten se, että tässä on kyse yrityksistä ja globaalien digijättien algoritmisesta mielivallasta.”
Algoritminen mielivalta on Koivusen mukaan sitä, että digijätin konemoderointi tekee yksilöiden, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kannalta kohtalokkaita päätöksiä. Se sensuroi, estää käyttäjiä tai sulkee tilejä ja painaa alas. Yritykseen ei kuitenkaan saada yhteyttä eikä ketään saada vastuuseen.
”Vielä kymmenen vuotta sitten sosiaalinen media oli alusta, joka tarjosi mahdollisuuden demokraattiselle keskustelulle. Nykyään algoritmit vaientavat poliittista sisältöä. Tämä tarkoittaa muun muassa uutislinkkien painamista alas, mikä on suuri ongelma uutismedialle ja luotettavan tiedon jakamiselle.”
Oikeusvaltiosta on puhuttava enemmän ja kansankielisesti
Kaari Mattila kokosi seminaarin päätteeksi yhteen aamupäivän antia ja iloitsi siitä, että hyvin eri rooleissa toimivat, Suomen oikeusvaltiosta innostuneet ihmiset olivat kokoontuneina yhteen.
Mattila totesi, että Suomessa pitää nyt puhua oikeusvaltiosta kansankielisesti ja ymmärrettävästi, jotta kansalaiset voisivat olla vastustamassa huolestuttavia kehityskulkuja. Tarvitaan oikeusvaltiokasvatusta ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen osaksi sekä suurempaa resursointia oikeusvaltion puolustamiseksi.
”Ne summat, joilla tietoa ihmisoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltiosta pyritään välittämään kansalaisille, ovat valtion budjetissa valtavan pieniä, aivan marginaalisia. Nollia perään, nyt on kiire!”, Mattila peräänkuulutti.
Oikeusvaltio kaipaa suojelua NYT!
Ihmisoikeusliitto tekee työtä oikeusvaltion suojaamiseksi. Kampanjoimalla lisäämme poliitikkojen ja kansalaisten ymmärrystä oikeusvaltion turvaamisen merkityksestä. Järjestämme tilaisuuksia ja annamme lausuntoja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Vaikutamme myös siihen, että Suomen perustuslaki suojaisi oikeusvaltiota nykyistä paremmin mahdollisia epädemokraattisia voimia vastaan.
Oikeusvaltio tarvitsee sinua! Lahjoittamalla olet mukana turvaamassa suomalaista oikeusvaltiota, jonka ytimessä ovat ihmisoikeudet. > Tue työtämme täällä!
