Koronaviruspandemia asettaa suuren haasteen terveyttä ja elämää suojaavien sekä riittäviä terveyspalveluita edellyttävien ihmisoikeuksien toteuttamiselle. Haaste ei kuitenkaan jää tähän. Koronakriisi korostaa riittävän sosiaaliturvan tärkeyttä yhteiskunnan toimivuuden kannalta, kirjoittaa MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen.
Toimivassa yhteiskunnassa on universaali, kattava sosiaaliturva ja terveydenhuolto, joka on kaikkien ihmisten saatavilla. Nämä ovat myös keskeisiä yhteiskunnan kriisinkestävyyden elementtejä. Pohjoismainen universaali hyvinvointimalli turvaa kriisitilanteessa ihmisoikeuksien toteutumisen paremmin kuin esimerkiksi nk. yhdysvaltalainen malli, jossa sosiaaliturva ja terveydenhuolto eivät ole kaikkien saatavilla.
Koronakriisi on iskenyt salaman lailla suureen määrään ihmisiä. Työnantajat joutuvat lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään. Tilanne koskee myös yrittäjiä. Hyvin monella on suuri huoli toimeentulosta. Työpaikkojen turvaamista koskevien toimien ohella sosiaaliturvaa on pikaisella aikataululla joustavoitettava vastaamaan koronakriisin asettamiin haasteisiin.
Köyhyyden torjunta kuuluu keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin myös kriisiaikana. Hallitus on käynnistänyt mittavan sosiaaliturvan uudistamistyön, jonka valmisteluun valtioneuvosto asetti maaliskuussa parlamentaarisen komitean. Sosiaaliturvauudistus tulee nyt valjastaa sosiaalisten oikeuksien, kuten riittävän toimeentulon varmistamiseen koronakriisissä ja sen jälkeisessä tilanteessa.
Koronakriisi vaarantaa monen toimeentulon ja köyhyys lisääntyy. Köyhyydellä on laaja-alaiset seuraukset. Ihmisoikeudet ovat yhteydessä toisiinsa ja ovat riippuvaisia toisistaan. Jos oikeus riittävään toimeentuloon ja sosiaaliturvaan toteutuu heikosti, tällä on huomattava vaikutus muiden oikeuksien toteutumiseen. Köyhyys aiheuttaa koulutuksen ulkopuolisuutta, heikompaa terveyttä ja työelämän ulkopuolisuutta.
Kriisiaikanakin on syytä muistaa, että hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Jos oikeudet toteutuvat huonosti lapsuudessa, oikeuksien toteutuminen vaarantuu myös aikuisuudessa. Lapsena koetun köyhyyden vaikutukset ovat merkittäviä. Tästä on näyttöä 1990-luvun laman aiheuttaman suurtyöttömyyden ajalta. Laman myötä tehdyt leikkaukset pahensivat entisestään lasten ja perheiden tilannetta.
Sosiaaliturvaa uudistettaessa ihmisoikeudet on otettava vakavasti
Suomi on saanut ihmisoikeuksien kansainvälisiltä valvontaelimiltä moitteita riittämättömästä sosiaaliturvasta. Euroopan sosiaalisen peruskirjan toimeenpanoa valvova Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut Suomen perustoimeentuloturvan tason liian alhaiseksi. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevä YK:n komitea on kehottanut Suomea pitämään huolta siitä, että perusturvan taso on riittävä elinkustannuksiin nähden. YK:n lapsen oikeuksien komitean on kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon.
Sosiaaliturvaa uudistettaessa ihmisoikeudet on otettava vakavasti. Esimerkiksi lapsiperheköyhyyttä tulee ehkäistä nykyistä paremmin. Ihmisoikeuksia ei saa sivuuttaa kriisin varjolla. Suomella ei ole nyt varaa toistaa 1990-luvun laman myötä tehtyjä leikkauksia. Vaikka leikkauksista pidättäytyminen maksaa lyhyellä aikavälillä, vielä kalliimmaksi tulee lisääntyvä syrjäytyminen ja yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen.
Esa Iivonen
Kirjoittaja on johtava asiantuntija (lasten oikeudet ja lapsi- ja perhepolitiikka) Mannerheimin Lastensuojeluliitossa, joka on mukana Ihmisoikeusliiton koordinoimassa järjestöverkostossa.
Vierailijablogikirjoitukset edustavat kirjoittajien omia mielipiteitä eivätkä välttämättä Ihmisoikeusliiton kantaa.
