Ihmisoikeusliiton ja Jumppatyttöjen kesäkuussa 2026 järjestämä keskustelutilaisuus nosti esiin lasten ja nuorten urheilun ajankohtaisia kysymyksiä. Tilaisuudessa tarkasteltiin erityisesti henkisen väkivallan ilmenemistä urheilussa sekä keinoja rakentaa turvallisempi, lapsen oikeuksia kunnioittava harrastusympäristö kaikille.
Katso tilaisuuden tallenne: Lasten urheilun monet kasvot – YouTube
Henkinen väkivalta on todellinen ilmiö urheilussa
Keskustelussa tuotiin esiin, että lasten urheiluun voi edelleen liittyä toimintatapoja, jotka eivät tue lapsen hyvinvointia. Näitä voivat olla esimerkiksi liiallinen painostus, huutaminen, kehoon kohdistuva arvostelu tai harjoittelu kivun ja vammojen kanssa.
Vaikka urheilu tarjoaa monille lapsille iloa, yhteisöllisyyttä ja onnistumisen kokemuksia, kaikille se ei ole turvallinen ympäristö. Keskustelu korosti tarvetta tunnistaa haitallisia käytäntöjä ja puuttua niihin systemaattisesti.
Aikuisten vastuu on ratkaiseva
Tilaisuuden keskeinen viesti oli, että vastuu turvallisen urheilukulttuurin luomisesta on aikuisilla. Valmentajien, ohjaajien, seuratoimijoiden ja vanhempien rooli on keskeinen siinä, millaiseksi harrastusympäristö muodostuu.
Samalla korostettiin, että lapsia tulee kuulla nykyistä enemmän. Lasten kokemukset ja näkemykset ovat keskeinen osa turvallisen ja oikeuksia kunnioittavan toimintakulttuurin kehittämistä.
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa
Keskustelijat painottivat, että lapsen oikeudet eivät ole abstrakteja periaatteita, vaan ne näkyvät jokapäiväisissä tilanteissa: harjoituksissa, kilpailuissa ja seuratoiminnan arjessa.
Tilaisuudessa pohdittiin muun muassa:
- missä kulkevat hyväksyttävän valmennuksen rajat
- miten lapsen etu määritellään käytännössä
- millainen ohjaus ja valmennus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia
Yhteinen näkemys oli, että lapsen hyvinvoinnin tulee olla ensisijainen tavoite kaikessa toiminnassa.
Seurat tarvitsevat konkreettisia työkaluja
Yksi keskustelun keskeisistä havainnoista oli, että urheiluseurat tarvitsevat lisää tukea. Tarvitaan selkeitä ohjeita, koulutusta ja käytännön työkaluja, joiden avulla voidaan:
- tunnistaa henkinen väkivalta
- ehkäistä epäasiallista kohtelua
- puuttua tilanteisiin turvallisesti ja tehokkaasti
Samalla tuotiin esiin, että urheilukentällä tehdään jo paljon hyvää työtä. Hyvien käytäntöjen jakaminen ja yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden välillä on keskeistä muutoksen aikaansaamiseksi.
Keskustelijoina monipuolinen asiantuntijajoukko
Tilaisuudessa keskustelivat:
- Jumppatyttöjen edustajat Katariina Havukainen, Inkeri Hyvönen, Ella Lahdenmäki ja Sinikka Selin
- Helsingin yliopiston tutkija Jatta Muhonen
- TPS juniorijääkiekon yhteisövalmentaja Santeri Raatarila
- Voimisteluliiton voimistelutoimen johtaja Susanna Porola
- Ihmisoikeusliiton asiantuntija Samuel Bashmakov
Tilaisuuden juonsi Ihmisoikeusliiton kehittämispäällikkö Sara Melkko. Kommenttipuheenvuoron piti Väestöliiton Et ole yksin -palvelun asiantuntija Mikko Kuronen.
Yhteistyöllä kohti turvallisempaa urheilua
Tilaisuus kokosi yhteen laajan joukon asiantuntijoita, kokemusasiantuntijoita ja urheilun toimijoita. Keskustelu osoitti, että tarve muutokselle tunnistetaan laajasti ja että ratkaisuja voidaan rakentaa yhteistyössä.
Täysi sali ja runsaasti katsojia kerännyt striimi viestivät siitä, että aihe koskettaa monia. Yhteinen tavoite on selvä: luoda urheilukulttuuri, jossa jokainen lapsi voi harrastaa turvallisesti ja tulla kohdatuksi arvokkaana yksilönä.
Ihmisoikeusliitto jatkaa Älä riko urheilua -työtään lasten oikeuksien edistämiseksi urheilussa yhdessä kumppaneidensa, kuten Jumppatyttöjen, kanssa.
Kuvat: Juuso Raali
