Koronapandemia on tuonut perus- ja ihmisoikeudet laajasti julkiseen keskusteluun. Ihmisoikeusliiton tuoreessa katsauksessa tarkastellaan koronakriisin vaikutuksia terveysoikeuksiin. Katsauksessa korostetaan, että oikeus terveyteen on paljon muutakin kuin vain COVID-19-taudin torjuntaa ja hoitoa. Koronakriisillä on laajat vaikutukset terveyden eri osa-alueisiin. Fyysisen terveyden lisäksi on otettava huomioon kriisin vaikutukset mielenterveyteen ja ihmisten sosiaalisiin suhteisiin. Välittömän terveysuhan lisäksi pandemia heikentää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sen aiheuttamien sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien kautta.
Ihmisoikeusliitto esittää katsauksensa perusteella kolmea toimenpidesuositusta: 1) Terveys on huomioitava laaja-alaisena perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä koronatilanteessa ja sen jälkihoidossa, 2) Koronakriisistä seurannut terveydenhuollon palveluvaje ja hoitovelka on korjattava ja 3) Eriarvoisuutta on torjuttava aktiivisesti koronakriisissä ja sen jälkihoidossa. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme näitä suosituksia lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
Koronakriisi vaikuttaa lasten ja nuorten sosiaalisiin suhteisiin ja tulevaisuudenuskoon
Koronaviruspandemia vaarantaa monin tavoin lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä. Välittömän terveysuhan lisäksi sillä on lukuisia sosiaalisia vaikutuksia. Lapset ja nuoret kasvavat yhteisöissä ja niiden vuorovaikutussuhteissa, joihin koronakriisi ja -rajoitukset ovat voimakkaasti vaikuttaneet. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat ovat olleet kuukausia yhtäjaksoisesti etäopetuksessa, millä on suuret vaikutukset nuorten sosiaalisiin suhteisiin ja hyvinvointiin. Koronakriisi vaikuttaa myös nuorten tulevaisuudenuskoon. Se luo turvattomuutta, epävarmuutta ja stressiä useille lapsille ja nuorille. Tilanne on erityisesti vaikea lapsille ja nuorille, joilla on entuudestaan psyykkisistä oireilua tai haurautta.
Lasten ja nuorten palvelut, kuten mielenterveyspalvelut, heikentyneet korona-aikana
Koronatilanne on heikentänyt lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua monin tavoin. Tämä on näkynyt erityisesti oppilas- ja opiskelijahuollossa ja mielenterveyspalveluissa. Myös kasvokkain kohtaaminen on vähentynyt eikä sitä voida korvata pelkästään etäyhteyksillä toteutettuina palveluina. Erityisen haastava koronatilanne on lapsille ja nuorille, joilla on tarvetta useille erityispalveluille. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan muun muassa neuvola- ja muiden lapsiperhepalveluiden, opiskeluhuollon, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden, vammaispalveluiden ja lastensuojelun vahvistamista.
Eriarvoistuminen suuri huolenaihe
Erityisen suurena huolenaiheena on lasten ja nuorten eriarvoistumiskehitys. Vaikka koronakriisi vaikuttaa kaikkiin lapsiin ja nuoriin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat. Riskinä on, että koronakriisi heikentää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, vähemmistöryhmiin kuuluvien ja syrjinnälle alttiiden lasten ja nuorten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista. Tämän välttämiseksi kriisin aikana ja sen jälkihoidossa on toteutettava tavoitteellisia ja johdonmukaisia toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden kaventamiseksi. Tämä on muistettava myös talousarviopäätöksiä tehtäessä.
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Ihmisoikeusliiton katsaus ja toimenpidesuositukset: Oikeus terveyteen on huomioitava laaja-alaisesti koronakriisissä ja sen jälkihoidossa
Vierailijablogikirjoitukset edustavat kirjoittajien omia mielipiteitä eivätkä välttämättä Ihmisoikeusliiton kantaa.
