Koulun ovien sulkeuduttua monilta tytöiltä katoaa arjen tärkeä suojaverkko. Opettajat ja muut koulun aikuiset eivät enää näe heidän arkeaan, eikä se, mitä tapahtuu suljettujen ovien takana, aina näy ulospäin. Juuri kesälomalla kasvaa tyttöjen sukuelinten silpomisen riski, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton Solomie Teshome ja Solidaarisuuden Suvi Lensu. Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 2.6.2026.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on haitallinen perinne, jota harjoitetaan kulttuurisista syistä ympäri maailmaa ja jonka tarkoituksena on kontrolloida tyttöjen seksuaalisuutta. Se on ihmisoikeusloukkaus, joka aiheuttaa elinikäistä kärsimystä: kroonisia kipuja, infektioita, lapsettomuutta ja pahimmillaan kuoleman. Arviolta 44 000 tyttöä ja naista kuolee vuosittain silpomisen seurauksena. Kyse on vakavasta tyttöihin ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta, joka koskettaa miljoonia. Suomessakin asuu tuhansia tyttöjä, jotka ovat silpomisriskissä.
Kun koulun arki ja sen tuoma näkyvyys katoavat, myös mahdollisuus suojella tyttöjä heikkenee. Silpominen voidaan tehdä loman aikana niin, etteivät koulun aikuiset huomaa tytön toipilaisuudesta johtuvaa poissaoloa. Siksi vastuu ei voi päättyä koulun päättymiseen.
Aikuisten – vanhempien, yhteisöjen, viranomaisten ja päättäjien – pitää varmistaa, että jokainen tyttö on turvassa ympäri vuoden. Suomessa opettajilla ja terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus ottaa silpominen puheeksi, jos silpomisen riskiryhmiin kuuluva tyttö on lähdössä matkalle esimerkiksi vanhempiensa lähtömaahan.
Tyttöjen sukuelinten silpominen ei ole hyväksyttävissä missään muodossa. Se ei ole kulttuurinen tapa vaan väkivaltaa, joka voidaan ja joka täytyy lopettaa. Suomen lainsäädännössä se on rikos, josta voidaan tuomita myös, jos silpominen tehdään ulkomailla.
Suvi Lensu
sukupuolittuneen väkivallan asiantuntija, Solidaarisuus
Solomie Teshome
sukupuolistuneen väkivallan asiantuntija, Ihmisoikeusliitto
