Puolueet ymmärtävät ihmisoikeudet ja niiden velvoittavuuden eri tavoin, selviää Ihmisoikeusliiton puolueille maaliskuussa tekemästä kyselystä.
Tiedote 16.4.2014
Kaikki vastanneet puolueet katsovat, etteivät ihmisoikeudet ole pelkästään ulkopoliittinen kysymys, vaan että myös EU:n sisällä on ihmisoikeusongelmia.
”Tämä on myönteinen muutos. Enää ei ajatella, että ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat vain jossain muualla”, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.
Puolueiden Euroopan Unionin ihmisoikeuspolitiikkaa kartoittaneeseen kyselyyn vastasivat kaikki puolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta.
EU:n sisäiset ihmisoikeusloukkaukset kuriin
Tulevalle kaudelle SDP:llä, RKP:llä ja Vihreillä on selkeitä ihmisoikeustavoitteita, kuten EU:n tur-vapaikkapolitiikan yhtenäistäminen. Muiden puolueiden konkreettisia tavoitteita on vaikea hahmottaa, vaikka puolueet listaavatkin keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä, kuten Kokoomus naisiin kohdistuvan väkivallan ja Kristillisdemokraatit romanien heikon aseman.
Puolueista SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit korostivat taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia.
”EU-maissa tehdyt julkisen talouden leikkaukset ovat uhka perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Esimerkiksi oikeus terveydenhuoltoon ja ikäihmisten hoiva tulevat olemaan keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä tulevina vuosina”, Mattila korostaa.
Kyselyn perusteella suomalaisilla puolueilla näyttää olevan poliittista tahtoa EU:n aktiivisemmalle puuttumiselle jäsenmaissa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Erityisesti tätä toivovat Keskus-ta, RKP, SDP ja Vasemmistoliitto. Siinä missä useat puolueet mainitsivat romanien heikon aseman, SDP vaati EU:lta välitöntä puuttumista romaneihin kohdistuviin ihmisoikeusloukkauksiin jäsenmaissa.
Suhtautumisessa ihmisoikeuksiin epäjohdonmukaisuutta
Äänestäjän kannalta ongelmallista on, että samalla puolueella voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä eri ihmisoikeuskysymysten kohdalla.
Kristillisdemokraatit nostavat vastauksessaan ihmisoikeusongelmaksi abortin yleistymisen. YK:n terveysjärjestön WHO:n tilastojen mukaan aborttimäärät Euroopassa ovat kuitenkin huomattavasti vähentyneet sitten 1990-luvun ja pysyneet viime vuodet samalla tasolla.
”On huolestuttavaa, että ihmisoikeuskeskustelussa puolue voi esittää perusteettomia väittämiä”, Mattila toteaa.
Puolueiden linjojen selvittämistä vaikeuttaa myös se, että saman ryhmän parlamentaarikot eivät välttämättä äänestä johdonmukaisesti. Esimerkiksi Keskustan edustajat äänestivät useassa ihmisoikeuksien kannalta keskeisessä äänestyksessä keskenään ristiriitaisesti.
Ihmisoikeusliitto lähetti kyselyn EU:n ihmisoikeuspolitiikasta yli prosenttiyksikön kannatusta nauttiville suomalaisille puolueille. Puolueilta kysyttiin neljä kysymystä, jotka kartoittivat tavoitteita tulevalle EU:n parlamentin kaudelle, neljää kuluneen kauden keskeisintä päätöstä ihmisoikeuksien kannalta, parlamenttiryhmän tekemää konkreettista työtä ihmisoikeuksien puolesta sekä sitä, ovatko ihmisoikeudet riittävän keskeisessä osassa EU:n politiikassa. Kyselyyn vastasi seitsemän puoluetta. Perussuomalaiset jättivät vastaamatta tiedusteluista huolimatta.
