Ilmastolain tavoitteesta, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035, tulee pitää kiinni. Hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä on edelleen saavutettavissa oleva
tavoite ja riittävät toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee varmistaa poliittisin päätöksin. Määrätietoisella politiikalla ja tavoitteen mukaisilla toimilla Suomi myös osoittaa tekevänsä globaalisti oikeudenmukaisen osuutensa ilmastokriisin hillinnässä.
40 allekirjoittanutta vetoaa päättäjiin
”Hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ei ole vain ilmastotavoite – se on talousstrategia.
Akavan tilaaman Oxford Economicsin selvityksen mukaan tavoitteen saavuttaminen
kasvattaisi Suomen BKT:tä ja nostaisi palkkatasoa merkittävästi. Globaali edelläkävijyys on
tilaisuus, jota Suomen talous ei voi jättää käyttämättä.”
– Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren
”Ilmastolain tavoite, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035, on
erityisen tärkeä Allergia-, iho- ja astmaliitolle. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten
lisääntyneet allergiat ja hengitystieoireet, ovat suoraan yhteydessä ympäristön muutoksiin.
Hiilineutraalisuuden saavuttaminen auttaa vähentämään ilmansaasteita ja parantamaan
ilmanlaatua, mikä on elintärkeää allergioista, astmasta ja ihosairauksista kärsiville. Tämän
tavoitteen saavuttaminen edellyttää määrätietoista politiikkaa ja konkreettisia toimia, joilla
varmistetaan terveellisempi ja turvallisempi ympäristö kaikille.”
– Allergia-, iho- ja astmaliiton toiminnanjohtaja Paula Hellemaa
”Ilmastokriisi on maailman suurin ihmisoikeuskriisi. Ilmaston kuumeneminen uhkaa
miljardien ihmisten oikeuksia mm. elämään, ruokaan, veteen, asuntoon ja toimeentuloon.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vahvistanut, että valtioilla on velvollisuus toimia näitä
uhkia vastaan riittävillä ja oikea-aikaisilla ilmastotoimilla. Suomella on vahva ilmastolaki ja
sen tavoitteista ja aikataulusta tulee pitää kiinni.”
– Amnesty International Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
”Ilmastolain tavoitteen saavuttaminen edellyttää ruoantuotantoon puuttumista. Ilmastoa
kuumentavan ja luontokatoa aiheuttavan eläintuotannon sijaan on tuettava kasviproteiinien
tuotantoa. Eläintuotannon korvaaminen ilmaston kannalta kestävämmillä vaihtoehdoilla
edistää niin eläinoikeuksia kuin kansanterveyttäkin.”
– Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs
”Ilmastokriisi aiheuttaa jo nyt valtavan määrän kärsimystä ja tilanne tulee pahenemaan
entisestään, jos emme toimi NYT. Ilmastokriisin pysäyttäminen on elinehtomme, ja vaatii
kunnianhimoisia toimia päättäjiltä, ei takapajuista peruuttamista.”
– Changemakerin varapuheenjohtaja Jemina Fallenius
”Creatura kannattaa ilmastolain tavoitteesta kiinni pitämistä, koska tavoitteesta kiinni
pitäminen parantaa Suomen asemaa globaalin oikeudenmukaisuuden edelläkävijänä sekä
luo ennakoitavan toimintaympäristön yrityksille investoida puhtaaseen teknologiaan
Suomessa.”
–Creatura Think & Do Tank ry:n toiminnanjohtaja Timo Kuusiola
”Yksi merkittävä syy hiilinielujen romahtamiseen on siirtymä fossiilisten polttoaineiden
poltosta puun polttoon energiantuotannossa. Jos hallitus laajentaisi energiaveroa
koskemaan myös puun polttoa, sekä siirtäisi nykyisen puupolttoaineiden verotuen (440
miljoonaa euroa vuodessa) puhtaiden uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen varsinkin
kunnissa, hallitus osoittaisi ottavansa ilmastotavoitteet vakavasti.”
– Ei polteta tulevaisuutta kampanjakoordinaattori Varpu Sairinen
”Elämme ilmastoromahduksen aikaa, emmekä voi missään nimessä luopua vuoden 2035
hiilineutraaliustavoitteesta. Kyse ei ole vain metsistä, vaan myös siitä, annammeko
valtaapitävien uhrata yhteisen tulevaisuuteemme lyhytnäköisen voitontavoittelun nimissä.
Hallitus hakkaa ainutlaatuiset metsämme, tärvelee kansallismaisemamme ja polttaa maan
nykyistenkin sukupolvien jalkojen alta. Kyse on myös globaalista oikeudenmukaisuudesta: jo
nyt elinolosuhteet ovat muuttuneet sietämättömiksi monilla alueilla, saarivaltiot jäävät
nousevan merenpinnan alle, pikkulapset kuolevat hirmuhelteissä ja kuivuus tuhoaa satoja.
Suomi ei voi olla tekemättä omaa osuuttaan ilmastoromahduksen hillitsemiseksi!”
– elokapinallinen Aino Manner
”Ilmastokriisi aiheuttaa mittaamatonta kärsimystä ja turhaa kuolemaa toisenlajisille eläimille.
Tällä hetkellä eläimet ovatkin ilmastokriisin selkeimpiä uhreja. Siksi ilmastonmuutoksen
torjuminen on myös eläinoikeuskysymys!”
– Eläinoikeusakatemian puheenjohtaja, filosofi Elisa Aaltola
”Ilmastokriisi uhkaa kaikkea elämää maapallolla. Siksi sen ehkäiseminen on valtava
oikeudenmukaisuuskysymys myös muunlajisia eläimiä kohtaan. Eläinteollisuus on myös yksi
merkittävimpiä päästölähteitä Suomessa, ja siksi Eläinoikeusjuristit pitää perusoikeuksien
myöntämistä eläimille yhtenä tärkeimpänä ilmasto-oikeudenmukaisuustekona.”
– Eläinoikeusjuristien varapuheenjohtaja Anna Turkki
”Ihmisen terveys on vahvasti sidoksissa ilmaston ja planeetan terveyden kanssa. Ilma, jota
hengitämme, vaikuttaa terveyteemme ja meidän tulee pyrkiä hiilineutraaliuteen. Tämä
korostuu erityisesti keuhkosairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.”
– keuhkoalan asiantuntijajärjestö Filha ry:n pääsihteeri, professori Tuula Vasankari
”Suomella on kaikki mahdollisuudet, resurssit ja osaaminen toimeenpanna ilmastolaki.
Hiilineutraaliksi maaksi kiriminen on taloudellinen etumme. Se on myös tämän suuret
historialliset kasvihuonekaasupäästöt omaavan kansamme globaali velvollisuus
ilmastokatastrofeista rajusti kärsiviä kehittyviä maita kohtaan.”
– Fingon vaikuttamisen ja oppimisen johtaja Ilmari Nalbantoglu
”Yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia, ja siksi niiden on vastattava ripeästi
ilmastokriisiin. Yritysten toimien tueksi tarvitaan johdonmukaista ilmastopolitiikkaa. Päästöjen
vähentämisestä ja hiilivapaasta liiketoiminnasta tulee tehdä markkinoilla toimimisen ehto.
Siksi Suomen tulee pitää kiinni lakiin kirjatusta tavoitteesta hiilineutraaliudesta viimeistään
vuonna 2035 ja varmistaa määrätietoisilla politiikkatoimilla tavoitteen saavuttaminen.”
– Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér
”Suomella on ilmastolaki, josta saamme olla ylpeitä. Se on huomattu maailmalla,
houkuttanut investointeja ja avannut ovia. Nyt, kun edessä on haasteita, ei Suomi tietenkään
luovuta, vaan meidän on oltava luottopelaaja. Täällä haasteet selätetään ja ilmastotavoitteet
viedään kunnialla maaliin.”
– Greenpeace Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen
”Suomen tulee pitää kiinni ilmastolain tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamille haitallisille terveysvaikutuksille ovat erityisen alttiina lapset,
iäkkäät sekä pitkäaikaissairauksia sairastavat. Hauraassa ja haavoittuvassa asemassa
olevien terveyden suojeleminen ilmastonmuutoksen haittavaikutuksilta hyödyttää kaikkia.
Hengitysterveys on jokaisen oikeus.”
– Hengitysliitto ry:n toiminnanjohtaja Markku Hyttinen
”Ilmastolain vesittäminen olisi paitsi katastrofaalista Suomen kokonaispäästöjen kannalta, se
myös heikentäisi suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Teollisuus tarvitsee
edelläkävijyyteen vakaan ja oikeaan suuntaan työntävän sääntely-ympäristön siirtyäkseen
mahdollisimman vähäpäästöisiin tuotantotapoihin investointipäätöksissään, eikä tätä
kehitystä Petteri Orpon hallituksen pidä lähteä nyt vaikeuttamaan tai jopa estämään.
Ymmärtääkö hallitus itse mitä se on tekemässä?”
– Hiilivapaan Suomen toiminnanjohtaja Minna Sumelius
”Ilmastokriisillä on ja tulee olemaan entistä enemmän vaikutuksia myös ihmisoikeuksien
toteutumiseen niin Suomessa kuin maailmalla. Suomen on pidettävä kiinni ilmastolain
hiilineutraalisuustavoitteesta ja pikemminkin kiihdytettävä kuin höllennettävä sen eteen
tehtäviä määrätietoisia toimenpiteitä.”
– Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Robert Salin
”Ilmastohätätila muodostaa välittömän ja systemaattisen uhan lasten oikeuksille ympäri
maailman. Jarruttamalla ilmastotoimissa varastamme lapsiltamme tulevaisuutta. Eräs lapsi
sanoitti tämän hyvin YK:n lapsen oikeuksien komitealle vuonna 2016: ’Haluaisin sanoa
aikuisille, että me olemme tulevat sukupolvet, ja jos te tuhoatte maapallon, missä me sitten
elämme?’”
– Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes
”Meidän on jätettävä tämä maa vähintään yhtä hyvässä tai paremmassa kunnossa tuleville
sukupolville kuin mihin itse synnyimme. Suomen tulee pitää kiinni tavoitteestaan olla
hiilineutraali 2035 mennessä. Se on palvelus lapsillemme ja palvelus koko planeetalle.”
– Luontoliitto ry:n toiminnanjohtaja Riku Eskelinen
”Lääkärit: Ilmastolain tavoitteita ei saa vesittää, koska silloin rikotaan ihmisten oikeutta
terveyteen.”
– Lääkärin sosiaalinen vastuu LSV ry:n puheenjohtaja Hanna Rintala
”Ilmastolain tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä on keskeinen.
Marttaliiton näkökulmasta johdonmukainen ilmastopolitiikka on osa globaalia vastuutamme
sekä samalla hyvinvoinnin ja toivon perusta tuleville sukupolville.”
– Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä
”Ilmastokriisi on myös mielenterveyskriisi. Tarvitsemme mielenterveyden voimavaroja
selviytyäksemme ilmastokriisin keskellä ja kyetäksemme ratkaisemaan siihen liittyviä
ongelmia ja rakentamaan hyvää ja kestävää elämää.”
– MIELI Suomen Mielenterveys ry:n lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Satu Raappana
”Ilmastokriisi on mitä suurimmassa määrin ihmisoikeuskysymys. Tasa-arvoisen ja
yhdenvertaisen maailman rakentamisessa myös ilmastokriisin hidastamiseen tähtäävät
toimet ovat elintärkeitä. Ilmastokriisin seurauksista kärsivät kaikkein eniten naiset ja lapset.
Naiserityisen työn ja yhdenvertaisuustyön tekeminen Suomessa on työtä myös globaalin
oikeudenmukaisuuden ja ilmastokriisin hillinnän eteen. Naistenkartano ry kannustaa
pitämään kiinni ilmastolain tavoitteista ja ilmastokriisin hillinnästä niin Suomessa kuin
globaalisti”
– Naistenkartanon ry:n toiminnanjohtaja Anna Vuorio
”Opiskelijoiden mielenterveyden kannalta ilmastokriisin hillitseminen on erittäin tärkeää,
koska se vähentää ilmastoahdistusta, turvaa tulevaisuutta ja luo toivoa, mikä edistää
psyykkistä hyvinvointia ja opiskelukykyä.”
– Nyyti ry:n puheenjohtaja Sonja Naalisvaara
”Ilmastonmuutos altistaa yhteiskunnat äärimmäisille sääilmiöille ja luonnonkatastrofeille,
joissa näkövammaiset ihmiset ovat hyvin heikossa asemassa. Ilmastonmuutoksen torjunta
on myös ihmisoikeustyötä.”
– Näkövammaisten liiton hallituksen puheenjohtaja Kari Vähänen
”Ilmastonmuutos uhkaa kaikkia lajeja ja aiheuttaa kärsimystä niin ihmisille kuin muille
eläimille. Ekosysteemien tuhoutuminen on jo käynnissä. Ilmastokriisin hillitseminen vaatii
ripeitä toimia – eläintuotannon vähentäminen ja siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon
ovat keskeisiä keinoja kohti hiilineutraaliutta.”
– Oikeutta eläimille toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara
”Ilmastokriisiin syntyvät lapset perivät ilmastonmuutoksen vakavimmat seuraukset.
Ilmastotoimiin, joissa huomioidaan lapset ja heidän tulevaisuutensa, on ryhdyttävä
aktiivisesti, sillä ilmastokriisi uhkaa lasten tulevaisuutta vahvemmin kuin koskaan aiemmin.”
– Pelastakaa Lapset pääsihteeri Kaisa Leikola
”Ilmastokriisi vaikuttaa erityisesti kehittyvien maiden tyttöjen elämään ja oikeuksiin.
Ilmastotavoitteiden lykkääminen vaarantaisi heidän pääsynsä koulutukseen,
terveydenhuoltoon ja turvallisuuteen sään ääri-ilmiöiden voimistuessa. Suomen on tuettava
kehittyviä maita ja toteutettava riittävät ilmastotoimet.”
– Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen
”Ilmastolaista kiinni pitäminen on kohtalonkysymys talvien suojelulle. Hillitsemällä
ilmastonmuutosta voimme vielä vaikuttaa siihen, miten paljon lunta sekä talvisia päiviä
Suomessa on tulevaisuudessa. Pidetään siis kiinni sovitusta ja varmistetaan, että
jatkossakin suomalaisilla on mahdollisuus harrastaa rakkaita talvilajeja sekä nauttia talvisen
luonnon tuomasta riemusta ja ilosta.”
– POW Finlandin puheenjohtaja Heidi Kalmari
”Suomella on tärkeä rooli olla vastuullinen esimerkki ja tehdä globaalisti oikeudenmukainen
osuutensa osana ilmastokriisin hillintää.”
– SASK:n toiminnanjohtaja Juska Kivioja
”Eläimet kärsivät ilmaston lämpenemisestä monin eri tavoin. Esimerkiksi monet
luonnonvaraiset eläimet kärsivät muuttuvista olosuhteista. Ilmastolain tavoitteessa
pysyminen on tärkeää ja SEY tukee tavoitetta.”
– SEY Suomen eläinsuojelun toiminnanjohtaja Kati White
”Suomessa on paljon edelläkävijäyrityksiä, jotka hyötyvät ilmastolakiin kirjatusta
kunnianhimoisesta hiilineutraalisuus2035-tavoitteesta mm. viennin lisääntymisenä. Lisäksi
ilmastolain tavoite houkuttaa puhtaista investoinneista kiinnostuneita kansainvälisiä
toimijoita, lupaamalla vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön ”
– Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta
”Hallitus itse vakuutti viime syksynä korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että se tulee tekemään
toimia Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Nyt on näytön
paikka: puoliväliriihestä on saatava konkreettisia ilmastotoimia erityisesti
maankäyttösektorilla, jossa lisätoimien tarve on ylivoimaisesti suurin tällä hetkellä.”
– Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola
”Lähetysseura näkee työnsä kautta, kuinka kuumenemisen seuraukset nakertavat vaivalla
saavutettuja kehitysvaikutuksia ilmastokriisin eturintamassa. Viesti etelän
kirkkokumppaneiltamme on selvä: he voivat tukea muutoksille alttiita ihmisryhmiä
sopeutumaan, mutta Suomen kaltaisten vauraiden maiden pitää tehdä kaikkensa päästöjen
vähentämiseksi.”
– Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala
”Sitoutuminen hiilineutraalisuus 2035 tavoitteeseen tukee Suomen mainetta yhtenä vihreän
siirtymän edelläkävijämaana, ja antaa kansainvälisille yrityksille vakautta investointipäätöksiä
tehtäessä. Samalla se kannustaa suomalaisia yrityksiä puhtaisiin tuotteisiin ja palveluihin,
joilla on koko ajan kasvavia markkinoita globaalisti.”
– STTK:n puheenjohtaja Antti Palola
”Päättäjien on mahdollistettava reilu siirtymä kohti sosiaalisesti ja ilmastollisesti kestävää,
hiilineutraalia hyvinvointia. Toimenpiteiden on vähennettävä sosiaalista ja taloudellista
eriarvoisuutta, ei lisättävä sitä.”
– Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar
”Määrätietoinen sitoutuminen tavoitteeseen antaa nuorille viestin siitä, että poliittiset
päätöksentekijät ottavat tulevaisuuden tosissaan. Tunne ry toimii nuorten ympäristötunteiden
parissa ja tiedämme, että vakavasti otettava päätöksenteko lievittää nuorten huolta ja pelkoa
tulevaisuudesta sekä vahvistaa tulevaisuususkoa, joka on kokenut romahduksen (mm.
Nuorisobarometri 2024).”
– Tunne ry:n toiminnanjohtaja Taneli Saari
”Ilmastonmuutos uhkaa lasten henkiinjäämistä, kehitystä, koulutusta ja turvallisuutta. Jo
miljardi lasta elää äärimmäisen riskin maissa. Ilmastotoimet ovat lapsenoikeustekoja.
Maailma tarvitsee Suomen esimerkkiä, sillä hiilineutraalisuuden saavuttaminen on
välttämätöntä.”
– Suomen UNICEF:in pääsihteeri Annina Tanhuanpää
”Ihminen on aiheuttanut toimillaan vakavia ympäristöhaittoja, jotka vaarantavat maapallon
elinkelpoisuuden. Kestävä tulevaisuus edellyttää, että ympäristönsuojelu asetetaan
poliittisen päätöksenteon ytimeen ja varmistetaan tehokkaalla lainsäädännöllä.”
– Vegaaniliitto ry:n puheenjohtaja Heidi Riihimäki
”Juuri Suomessa on tärkeä edistää kansallista ilmastotyötä, sillä pienenä maana
ilmastokriisin tuomat haasteet voivat olla huomattavan suuret. On oltava rohkea edelläkävijä,
joka vie sovitut tavoitteet kunnialla maaliin ja näyttää esimerkkiä myös muille.”
– Viral Vegans ryn luova johtaja Pavel Tahkovuori
Allekirjoittajat:
Akava
Allergia-, iho- ja astmaliitto,
Amnesty International Suomen osasto
Animalia
Changemaker
Creatura Think & Do Tank ry
Ei polteta tulevaisuutta
Elokapina
Eläinoikeusakatemia
Eläinoikeusjuristit
Filha ry
Fingo
Finnwatch
Greenpeace Suomi
Hengitysliitto ry
Hiilivapaa Suomi
Ihmisoikeusliitto
Lastensuojelun Keskusliitto
Luontoliitto ry
Lääkärin sosiaalinen vastuu LSV ry
Marttaliitto
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Naistenkartano ry
Nyyti ry
Näkövammaisten liitto
Oikeutta eläimille
Pelastakaa Lapset
Plan International Suomi
POW Finland
SASK
SEY Suomen eläinsuojelu
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Suomen luonnonsuojeluliitto
Suomen Lähetysseura
STTK
Takuusäätiö
Tunne ry
Suomen UNICEF
Vegaaniliitto ry
Viral Vegans ry
