Ulkoministeriölle annettu lausunto on kokonaisuudessa alla. Se löytyy myös lausuntopalvelu.fi-osoitteesta.
Ihmisoikeusliiton lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta
Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon pääsisältö
1. Millaisia sisällöllisiä asioita selonteossa tulisi näkemyksenne mukaan painottaa?
Ihmisoikeusselonteossa tulee tarkastella perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä pitkäjänteisen ihmisoikeuspolitiikan edellytysten eli rakenteiden ja resurssien kokonaisuutta.
Ihmisoikeuspolitiikka ei ole erillinen politiikkalohko, vaan ihmisoikeuksien tulee olla lähtökohtana kaikessa politiikassa. Ulko- ja sisäpolitiikan ihmisoikeuslinjausten tulee olla johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa. Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden sekä perusoikeuksien toteuttaminen on valtion velvollisuus.
Selonteossa tulee peilata ihmisoikeuspolitiikan linjauksia suhteessa viimeaikaiseen ihmisoikeuskehitykseen Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Selonteon tulee vahvistaa Suomen toimintaa monenkeskisen kansainvälisen sopimuspohjaisen järjestelmän tinkimättömänä puolustajana.
Selonteossa ei tule tehdä valintoja eri ihmisryhmien oikeuksien painottamisessa, vaan sen linjausten tulee vahvistaa sen toteutumista, että kaikki oikeudet kuuluvat kaikille ihmisille. Osana tätä tavoitetta selonteossa on hyvä painottaa viranomaisten ihmisoikeusosaamisen tukemista kaikilla sektoreilla sekä vähemmistöjen oikeuksien tukemista, alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien toteutumista, yhdenvertaisuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa.
Kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten Suomelle antamat suositukset tulee ottaa selonteossa huomioon ja tuoda näkyviksi.
2. Muodostavatko selonteon neljä ilmiötä yhdessä toimivan kokonaisuuden? Tulisiko mielestänne jokin ilmiö korvata jollain toisella? Ehdotukset vaihtoehtoisista ilmiöistä pyydetään perustelemaan.
Yhdenvertaisuus-ilmiökokonaisuus vaikuttaa potentiaalisesti hyvinkin laajalta. On hyvä pohtia, miten selonteon rakenne toteutetaan niin, ettei yhdenvertaisuusosiosta tule ns. ”kaatoluokka” esimerkiksi kaikille eri ihmisryhmien oikeuksia käsitteleville teemoille. Yhdenvertaisuus on spesifi käsite, joka liittyy erityisesti syrjinnän tematiikkaan, eivätkä kaikki vähemmistöjen asemaa ja oikeuksia koskevat aiheet ole luonteeltaan ensisijaisesti yhdenvertaisuuskysymyksiä. Samalla nämä teemat, kuten esimerkiksi alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet, ovat tärkeitä, ja niiden tulisi näkyä ihmisoikeusselonteossa perustellulla ja riittävän painavalla tavalla.
Ilmiökokonaisuudet
1) Sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö ja oikeusvaltiokehitys
3. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?
Kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tila ja siihen kohdistuvat uhat
Oikeusvaltion heikko tila joissakin Euroopan unionin jäsenmaissa
Uhat oikeusvaltiolle Suomessa
Menettelyt tilanteissa, joissa perusoikeuksia katsotaan välttämättömäksi rajoittaa (vrt. koronapandemian aikaiset poikkeustilatoimet)
4. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.
Miten Suomi toimii kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tukemiseksi
Miten Suomi toimii oikeusvaltioperiaatteen heikentämiseen puuttumiseksi Euroopan Unionissa
Suomen menettelyt kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten suositusten toimeenpanemiseksi
Hallituksen toimet oikeusvaltion tukemiseksi ja oikeusvaltioon kohdistuvien uhkien minimoimiseksi Suomessa
2) Kestävä kehitys ja ihmisoikeudet
5. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?
Suomen pyrkimys ilmastotoimien kunnianhimon nostamiseksi on tärkeä. Näissä keskusteluissa on syytä tuoda esille linkki ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien välillä. Ilmastonmuutoksen seurauksena ilmaston lämpeneminen on rapauttanut jo nyt esimerkiksi taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista, ja tilanne uhkaa pahentua. Keskusteluissa on syytä korostaa valtioiden vastuuta mittavien rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Toivomme, että Suomi on etunenässä tätä vaatimassa.
Suomi on yksi niistä YK:n jäsenmaista, joka on pitänyt esillä sitä, että myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset (TSS) oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Suomen on jatkettava samalla linjalla. Näiden oikeuksien heikko toteutuminen pitää yllä paitsi köyhyyttä ja osattomuutta, myös linkittyy usein syrjintään. Syrjinnälle alttiit ryhmät ovat tyypillisesti yliedustettuina köyhimpien ihmisten joukossa. Myöskään Suomessa esim. terveyttä, toimeentuloa, vanhustenhoitoa sekä köyhyyttä ja syrjäytymistä ei poliittisessa keskustelussa tunnisteta ihmisoikeusongelmiksi. Suomen on otettava myös omassa maassa vakavasti YK:n ja Euroopan Neuvoston suositukset TSS-oikeuksien toteuttamiseksi.
Ihmisoikeusliitto kannustaa Suomea jatkamaan arvokasta työtään YK:ssa naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien edistämiseksi. Seksuaali- ja lisääntymisoikeudet on nähtävä universaaleina ihmisoikeuksina, joiden täysimittaiseen toteutumiseen tulee pyrkiä riippumatta esimerkiksi henkilön kansallisuudesta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
Ihmisoikeusliitto toivoo, että Suomi tukee järjestelmällisesti YK:n toimintaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseksi. Suomen on tärkeää toimia järjestelmällisesti ja järkähtämättömästi tyttöjen ja naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta erityisesti aikana, jolloin eri puolilla maailmaa näkyy merkkejä näiden oikeuksien kyseenalaistamisesta tai alasajosta.
6. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.
3) Digitalisaatio, tieto ja ihmisoikeudet
7. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyyden varmistaminen erilaisissa tekoälyalgoritmeissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla
Yksilön tietosuoja ja yksityisyyden suojan turvaaminen eri tietojärjestelmissä ja esimerkiksi tietojen siirtämisessä ja yhdistelemisessä
Arkaluontoiseksi tiedoksi määrittely ei saa estää joidenkin vähemmistöjen asioiden käsittelyä näkyvästi. On esitetty tulkintoja, että esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin määrittely arkaluontoiseksi johtaisi siihen, että esimerkiksi museot ja vastaavat eivät voisi ottaa näitä teemoja käsittelyyn, koska kyse yksityishenkilöiden identiteetistä. Näin ei saa tapahtua, vaan vähemmistöjen olemassaoloa ja historiaa on voitava dokumentoida ja esittää.
Sähköisten palveluiden saavutettavuus eri käyttäjäryhmille, kuten vammaisille henkilöille, ja mahdollisuudet käyttää vaihtoehtoisia järjestelmiä
8. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.
4) Yhdenvertaisuuden edistäminen
9. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?
Yhdenvertaisuutta ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista käyttää laajana kattokäsitteenä, jos tarkoitetaan esimerkiksi eri ihmisryhmien oikeuksia. Lainsäädännössä yhdenvertaisuudella on tietty merkitys, joka liittyy ennen kaikkea syrjimättömyyteen, yhdenvertaiseen kohteluun ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Kaikki esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksia, eri sukupuolten asemaa tai alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksia koskevat kysymykset eivät asetu luontevasti yhdenvertaisuus-käsitteen alle. Jos yhdenvertaisuutta kuitenkin päädytään käyttämään sellaisen ilmiökokonaisuuden nimenä, jonka alle tulee monenlaisia muitakin eri ryhmien oikeuksien toteutumista koskevia teemoja kuin varsinaisesti syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyviä, käsitevalinta on hyvä perustella selonteossa.
Yhdenvertaisuuslainsäädännön toimivuus ja uudistustarpeet
Kun selonteossa puhutaan sukupuolten tasa-arvosta, tulee sukupuolen moninaisuus ottaa johdonmukaisesti mukaan sukupuolen käsitteeseen. Esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeuksien tulee sisältää myös esimerkiksi transnaisten ja -tyttöjen oikeudet. Selonteossa tulee käsitellä myös sukupuolivähemmistöjen, kuten transsukupuolisten, muunsukupuolisten ja intersukupuolisten henkilöiden oikeuksien edistämistä.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet
Vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen CRPD:n toimeenpano
Naisiin kohdistuva ja muu sukupuolittunut väkivalta (mukaan lukien sukupuolivähemmistöjen kokema väkivalta sekä erityiset väkivallan muodot, kuten tyttöjen sukuelinten silpominen (FGM) ja nk. kunniaan liittyvä väkivalta)
Yhdenvertaisuus taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa: Suomessa osa kehitysvammaisista ihmisistä on tällä hetkellä työsuhteisen työn ulkopuolella. Muitakin ryhmiä, kuten luonnonmarjanpoimijat, ovat työsuhteiden ulkopuolella. Tämä on perustuslain sekä työoikeuksien näkökulmasta ongelmallista. Siirtolaisten vakava työhyväksikäyttö, joka on enenevästi ongelma myös Suomessa.
Alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien toteutuminen, muun muassa FPIC-periaatteen (vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus) toteuttaminen valtion taholta saamelaisiin vaikuttavissa prosesseissa. Selonteon muotoiluissa on tuotava esiin, että saamelaisten oikeuksien toteutuminen alkuperäiskansana ei tyhjene yhdenvertaisuus/syrjintänäkökulmaan.
Suomen ajettava kaikilla kansainvälisillä foorumeilla voimakkaasti moninaisuuden huomioivaa ja inklusiivista tulkintaa
Rakenteellinen rasismi ilmiönä Suomessa
10. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.
Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen
Sukupuolen vahvistamista koskevan lainsäädännön (ns. translaki) uudistaminen
Pakkoavioliiton kriminalisoiminen
Alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi ja myös Suomen toiminnan johdonmukaisuuden vuoksi kannustamme Suomea ratifioimaan ja toimeenpanemaan ILO:n yleissopimuksen nro 169 sekä varmistamaan, että Suomi noudattaa neuvotteluvelvoitetta alkuperäiskansan oikeuksia koskevissa kysymyksissä.
Kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksien turvaaminen
Luonnonmarjanpoimijoiden työoikeuksien turvaaminen.
Hallituksen toimet rakenteellisen rasismin vähentämiseksi
Muuta mahdollista huomioitavaa
11. Millaisia vaikutuksia mielestänne koronaviruspandemialla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen?
Pandemian vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyvät toisaalta eri ihmisryhmien erilaiseen riskiin sairastua ja mahdollisuuksiin saada terveyspalveluita, eli oikeuteen terveyteen, ja toisaalta laajemmin pandemian ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen liittyvien rajoitustoimien erilaisiin vaikutuksiin eri ihmisryhmiin. Eri katsausten ja selvitysten mukaan näyttää siltä, että rajoitustoimet ovat vaikuttaneet sekä Suomessa että muissa maissa erityisen kielteisesti moniin sellaisiin ryhmiin, joilla on jo ennestään heikompi terveys tai heikompi pääsy palveluihin sekä yleisesti ottaen syrjinnän vaarassa oleviin ryhmiin. Tästä asiasta tarvitaan myös Suomen osalta lisätietoa.
Pandemiaan liittyvät toimet ovat lisänneet eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa esimerkiksi etäkoulun sekä palveluiden ja harrastusten katkosten vuoksi. Lisäksi pandemiaan liittyvä vaatimus karanteeninomaisissa olosuhteissa elämisestä on osaltaan vaikuttanut lisäävän lähisuhdeväkivaltaa, mikä yhdessä palveluiden rajoitusten kanssa on erittäin huolestuttavaa.
Pandemian vaikutus perusoikeuksien toteutumiseen liittyy myös hallituksen ja viranomaisten menettelytapoihin tilanteissa, joissa perusoikeuksien rajoittaminen katsottiin välttämättömäksi. Koronapandemian jälkiarvioinnissa on erittäin tärkeää arvioida nämä menettelyt.
12. Muut huomionne selonteon valmisteluun liittyen
Selonteon linjausten tulee olla johdonmukaisessa suhteessa muihin toisaalta ihmisoikeuspolitiikkaa linjaaviin / ohjaaviin että muita politiikkasektoreita ohjaaviin dokumentteihin
Suomen eri valvontaelimiltä saamat kansainväliset ja kotimaiset ihmisoikeussuositukset on otettava selonteon pohjaksi.
Huolimatta mahdollisesta ilmiökokonaisuuspainotuksesta selonteon tulee kuvata ja linjata ihmisoikeuspolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja ottaen huomioon sen, että eri oikeuksien välillä ei voi tehdä valikointia.
