Viidesluokkalaisten yhteiskuntaopin tunnilla oppilaat keskustelivat siitä, mihin sääntöjä ja sopimuksia tarvitaan. Ilman sopimuksia ihmisillä ei olisi hyvä olla eikä maailma olisi reilu kaikille.
Noin 75 vuotta sitten sodan riepotteleman maailman johtajat tiedostivat saman kuin 2020-luvun vitosluokkalaiset – yhteinen sopiminen on avain rauhan ja kehityksen tiellä – ja perustivat Yhdistyneet kansakunnat. Kaksi vuotta myöhemmin laadittiin ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, joka on toiminut sopimisen perustana siitä lähtien.
Julistuksessa koulutukselle annettiin merkittävä tehtävä: ”Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen.”
Ilokseni saan opettaa koulujärjestelmässä, jonka tavoitteena on ihmisoikeuksien julistuksen hengessä yhdenvertaisuuden edistäminen.
Yhdenvertaisempaa tulevaisuutta rakennetaan ihmisoikeuskasvatusteko kerrallaan
“Ole se muutos, jonka haluat nähdä.” Gandhin lausahduksesta on ylevää aloittaa yhteiskuntaopin opetus. Ihmisoikeuskasvatus on keino tukea sitä, että nuorten näkökulmasta parempi huominen on sellainen, jossa jokaisen ihmisoikeuksia kunnioitetaan.
Alla on muutama työtäni auttanut oivallus ihmisoikeuskasvatuksesta.
Ope, taputa itseäsi olalle!
Opetussuunnitelmaan perustuva perustyösi ilman taikatemppuja on jo itsessään ihmisoikeuskasvatusta – yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen tähtäävää kasvatusta.
Pyörää ei kannata keksiä uudelleen
Kansalaisjärjestöjen helmet ovat parin klikkauksen päässä. Lempiharjoitukseni oppitunneille:
- Ihmisoikeuspyramidi / Lapsen oikeuksien timantti -harjoitukset avaavat ihmisoikeuksien universaaliutta, jakamattomuutta ja perustavuutta. Timantti on säröllä, jos yhdenkin oikeuden ottaa pois.
- Askel eteenpäin -harjoituksissa (alakoululaisille, nuorille ja aikuisille, teemana globaali muuttoliike ja pakolaisuus, harjoitus 11) pohditaan ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista empatian kautta.
- Vaikuttamisen monet keinot -harjoituksessa sukelletaan konkretiaan: mitä ihmisoikeustilanteen parantamiseksi voisi käytännössä tehdä.
- Tsekkaa muutkin matskut mm: Suomen Unicef, Ihmisoikeudet.net, Taksvärkki, Rauhanliitto: rauhankoulu, Rauhankasvatusinstituutti: Maailmankoulu, Eetti, Plan Suomi: Globaalikoulu
Arkiset ajatukset, sanat ja teot syyniin
Luomme todellisuutta ajatuksilla, sanoilla ja teoilla. Siksi on tärkeää tiedostaa omat ennakkoluulonsa ja irrottauduttava oletuksista ja yleistyksistä: oppilaat ovat ensisijaisesti yksilöitä eivätkä sukupuolensa, ulkonäkönsä, kotikieliryhmänsä tai etnisen taustansa edustajia. Lisäksi koulussa on puututtava kaikkeen stereotypioita vahvistavaan tai syrjivään kielenkäyttöön ja toimintaan. Aina ja heti.
Inspiraatioksi kollegoille ja oppilaille suosittelen Chimamanda Ngozi Adichien ted-talk -puhetta: Yhden tarinan vaara.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustiimi joka kouluun?
Yhdenvertaisuussuunnitelman päivityksen yhteydessä totesimme, että koululla tulee olla kehittämistiimi, jonka tehtävänä on yhdenvertaisuusteemojen edistäminen ja esillä pitäminen kaikessa toimintakulttuurissa. Tiimin avulla koulussamme pyritään varmistamaan, että suunnitelma ei jää vain yhdeksi lukuisten pakollisten suunnitelmien joukossa.
Ope – työlläsi on merkitystä!
Opettajan hektinen arki uuvuttaa ja ruokkii riittämättömyyden tunnetta, mutta parhaimmillaan työ on inspiroivaa ja tuntuu merkitykselliseltä.
Iloa arkeeni toi, kun oppilaani Lumi kirjoitti TET-harjoittelustaan Taksvärkin blogissa: ”Yhteiskuntaopissa käsittelimme yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia, vähemmistöjä, lapsen oikeuksia ja vaikuttamista. Nämä aiheet avasivat ymmärrystäni yhä enemmän ja antoivat tietoa siitä, mikä on oikein ja mitä voin tehdä.”
Se, että nuori kiinnostuu yhdenvertaisemman tulevaisuuden rakentamisesta, on palkinto, jonka vuoksi työtä tahtoo tehdä. Pienillä ja suurilla ihmisoikeuskasvatusteoilla on paljon merkitystä – jokaista uutta maailmanparantajaa tarvitaan!
Inka Havanto
Kirjoittaja työskentelee historian ja yhteiskuntaopin opettajana Saunalahden koulussa Espoossa ja on aiemmin toiminut ihmisoikeus- ja globaalikasvatuksen parissa kansalaisjärjestökentällä mm. Planilla, Suomen Unicefilla, Fingolla ja Ihmisoikeusliitolla.
Vierailijablogikirjoitukset edustavat kirjoittajien omia mielipiteitä eivätkä välttämättä Ihmisoikeusliiton kantaa.
