Hyppää sisältöön

Ihmisoikeudet ja turvallisemmat tilat kokosivat nuorisoalan toimijoita Helsinkiin

Minkälaista oppimista syntyy, kun EU:n lähialueen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta kamppailevan järjestöaktiivin, seksityöläisten ihmisoikeuksien kanssa työskentelevän sosiaalityöntekijän, katolisen hyväntekeväisyysjärjestön perhetyöntekijän, oppimisvaikeuksia omaavien nuorten opettajan ja monen muun kokemukset ja pohdinnat tuodaan yhteen ja asetetetaan ihmisoikeuksien kehykseen?

Tähän yhdenlaisen vastauksen tarjosi Helsingissä 2.-5.3.2020 EU:n nuoriso-ohjelmien tuella järjestetty koulutus Creating Safer Spaces – Human Rights and Diversity as Foundations in Youth Work (Turvallisempia tiloja luomassa – ihmisoikeudet ja moninaisuus nuorisotyön perustana). Se kokosi yhteen monipuolisen joukon nuorten parissa toimivia ihmisiä eri puolilta Eurooppaa perehtymään ihmisoikeuksiin. Koulutukseen osallistui 27 nuorten kanssa työskentelevää henkilöä 14 eri Euroopan maasta.

Nuorisoalan toimijoille suunnattu ihmisoikeuskoulutus herätti kiinnostusta

Koulutuksen aluksi tutustuttiin ihmisoikeusjärjestelmään, eli kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksin ja niiden valvontaan sekä perusoikeuksiin, jotka määritellään kunkin maan kansallisessa lainsäädännössä. Keskustelua syntyi runsaasti etenkin ihmisoikeuksien valvontajärjestelmästä ja mahdollisuudesta tehdä valituksia esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Osaa koulutuksen osanottajista puhututti valtioiden suhtautuminen kansainvälisiltä ihmisoikeusinstrumenteilta saamiinsa suosituksiin ja huomautuksiin. Näiden toimeenpano vaihtelee huomattavasti eri maiden välillä. Keskustelussa todettiinkin, että ihmisoikeusjärjestelmä tarvitsee yhä laajaa poliittista tukea, jotta siihen sisältyvät ainutlaatuiset velvoitteet valtioille säilyttävät merkityksensä.

Monessa maassa nuorisotyötä ei tunneta samassa mielessä kuin Suomessa: nuorisopolitiikkaan läheisesti liittyvänä, pitkälti kunnallisena palveluna, jota toteuttavat koulutetut nuorisotyöntekijät. Useissa Euroopan maissa nuorisotyötä vastaavaa toimintaa toteuttavatkin kansalaisjärjestöt tai nuorille tarjotaan toimintaa esimerkiksi osana sosiaalityötä. Nuorisoalan toimijoille suunnattu ihmisoikeuskoulutus on myös harvinaista. Creating Safer Spaces -koulutukseen hakeminen herättikin runsaasti kiinnostusta eri maissa.

Kuva: Oikealla kouluttajat Aija Salo ja Eeva Tupi vetämässä keskustelua

Eväitä moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden huomioimiseen nuorisotyössä

Koulutuksen aikana tutustuttiin moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden huomioimiseen nuorisotyössä käytännönläheisten esimerkkien kautta. Koulutukseen sisältyi vierailu Lauttasaaressa nuorisotalolla, jossa nuorisotyöntekijä Luna Goc esitteli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ja sateenkaariteemoja pohtiville nuorille suunnattua Happi Pride -toimintaa, jota Helsingin kaupunki toteuttaa yhteistyössä Helsinki Pride -yhteisön kanssa. Toimintaa on kehitetty monipuolisesti ottamaan huomioon nuorten monenlaiset identiteetit ja elämäntilanteet. Turvallisempien tilojen periaatteet ovat olennainen osa toimintaa. Periaatteilla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni kokee olonsa tervetulleeksi ja kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi toiminnassa omana itsenään ilman häirintää tai esimerkiksi sukupuoleen liittyviä oletuksia.

Monelle koulutukseen osallistuneelle seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden ottaminen huomioon kaikessa toiminnassa oli uutta. Erityisesti sukupuolen moninaisuuteen liittyvä terminologia ja käytännöt tarjosivat oppimiskokemuksia.

Vammaisten nuorten osallisuuden edistäminen kiinnosti koulutuksen osallistujia. Muutamalla osanottajalla oli kokemusta vammaisten nuorten kanssa työskentelystä kotimaassaan. Nuori aktivisti ja yhteisöpedagogiopiskelija Selda Demirtas ja kehitysvammaisille nuorille suunnatun Sankarit-toiminnan nuorisotyöntekijä Minna Jauho Helsingin kaupungilta keskustelivat osanottajien kanssa, miten nuorisotyön saavutettavuutta vammaisten nuorten kannalta voidaan parantaa. Demirtas totesi, että moni vammainen nuori ei välttämättä edes miellä nuorisopalveluiden olevan myös hänelle suunnattuja, koska vammaisille henkilöille tarjotaan usein vain vammaispalveluita.

Kuva: Terapeutti Michaela Moua kertomassa vähemmistöstressistä

Terapeutti Michaela Moua kertoi vähemmistöstressistä ja miten se vaikuttaa vähemmistöihin kuuluvien nuorten mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Vähemmistöstressiä aiheuttavat jatkuva ennakkoluulojen ja stereotypioiden kohteena oleminen sekä suora ja välillinen syrjintä ja häirintä. Oireet voivat olla mielenterveyteen tai fyysiseen terveyteen liittyviä tai ilmetä muutoksina sosiaalisessa käyttäytymisessä, esimerkiksi tietynlaisten tilanteiden välttelynä. Vähemmistöön kuuluva henkilö voi myös sisäistää syrjivät asenteet, mikä voi johtaa alisuoriutumiseen ja syrjintään muita samaan ryhmään kuuluvia henkilöitä kohtaan.

Keskustelua turvallisemman tilan luomisesta

Helsingin uusi Oodi-kirjasto on toteuttanut yhtenä ensimmäisistä julkisista toimijoista osallistavan prosessin, jossa tuotettiin kirjastolle turvallisemman tilan periaatteet sekä henkilöstölle että asiakkaille. Turvallisemman tilan luomisesta keskusteltiin koulutuksessa Helsingin kaupungin yhdenvertaisuussuunnittelijan Nitin Soodin alustuksen pohjalta. Soodin mukaan on olennaista, että jokainen organisaatio tuottaisi omat turvallisemman tilan periaatteensa itse, kopioimatta niitä suoraan muilta toimijoilta, jotta periaatteet sopivat juuri sen organisaation toimintaan ja jotta toimijat sitoutuvat niihin.

Osanottajat olivat kiinnostuneita tutustumaan hyviksi todettuihin käytännön esimerkkeihin myös muista maista. Kreikkalainen osanottaja esitteli brasilialaisen Augusto Boalin kehittämää sorrettujen teatteri (Theatre of the Oppressed) -menetelmää, jota kautta voidaan käsitellä osallistavalla tavalla hyvin monenlaisia ihmisoikeusteemoja. Koulutuksessa kuultiin myös, miten Azerbaidzhanissa on järjestetty seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluville henkilöille muun muassa juristin vetämiä työpajoja, joissa on kerrottu heidän oikeuksistaan ja miten oikeusloukkauksiin voi puuttua.

Nuorisotyön kehittämistä tukevan hankkeen sisältöjä päästiin testaamaan kansainvälisesti

Kolmipäiväinen koulutus osoittautui hedelmälliseksi tavaksi tutustua ihmisoikeuksiin sekä järjestelmänä että nuorten kanssa toteutettuina käytäntöinä. Osallistujat kertoivat saaneensa koulutuksesta inspiraatiota ja ideoita omaan työhönsä. Kouluttajille tapahtuma puolestaan teki näkyväksi sekä nuorisoalan että ihmisoikeuksien todellisuuden moninaisuuden eri puolilla Eurooppaa. Osallistujia ja kouluttajia varten oli järjestetty viittomakielen tulkkaus. Tällainen käytännön kokemus kaksikielisestä koulutuksesta toi osaltaan saavutettavuuden ideaa konkreettisesti näkyviin osallistujille.

Ihmisoikeusliitolla on käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä -hanke. Sen avulla Ihmisoikeusliitto on kouluttanut jo yli 1300 nuorisotyöntekijää ihmisoikeuksista Suomessa. Ihmisoikeusliitto tarjoaa maksuttomia koulutuksia kunnallisille nuorisotyöntekijöille jatkossakin. Tulevissa koulutuksissa syvennytään erityisesti syrjintään ja häirintään. Lisäksi Ihmisoikeusliitto kouluttaa vähemmistöihin kuuluvia nuoria ihmisoikeuksista ja vaikuttamisesta.

Creating Safer Spaces -koulutuksessa päästiin monipuolisella ja moninaisella osallistujajoukolla kokeilemaan tämän suomalaisen nuorisotyön kehittämistä tukevan hankkeen sisältöjä ja kokemuksia kansainvälisesti. Kokemukset olivat rohkaisevia. Ne osoittivat ihmisoikeuskysymysten ja ihmisoikeuksia käsittelevän koulutuksen puhuttelevan keskenään hyvin erilaisissa ympäristöissä ja todellisuuksissa toimivia nuorisotyön toteuttajia.

Alle kaksi viikkoa koulutuksen jälkeen mahdollisuus kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen poistui koronaviruksesta johtuen, ja kotimaisetkin tapahtumat ja kokoontumiset on peruttu lähikuukausilta. Turvallisempia tiloja luomassa -koulutus on nyt iloinen muisto ja muistutus siitä, miten tärkeää ja hauskaa tutustuminen ja kokemusten vaihto ihmisten kesken parhaimmillaan on.

Aija Salo ja Eeva Tupi

Kirjoittajat toimivat Creating Safer Spaces -koulutuksen vastuukouluttajina. Aija Salo työskentelee Ihmisoikeusliitossa ihmisoikeuksien asiantuntijana.

Kunnat voivat tilata ilmaisen ihmisoikeuskoulutuksen nuorisotyöntekijöilleen! Ota yhteyttä: info@ihmisoikeusliitto.fi

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Opetushallituksen sivuilla 2.4.2020.


Jaa tämä artikkeli somessa

Tue ihmisoikeustyötä

Lahjoita

Ole kanssamme ihmisoikeuksien puolella ja tue sitkeää työtämme. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille!

Tee lahjoitus